Tämä kuva on otettu reilut kymmenen vuotta sitten. Joona oli juuri täyttänyt vuoden. Hieman erikoinen yksivuotiskuva...? Näytin juuri Joonalle tätä kuvaa, ja häntäkös kuvan tilanne huvitti.
Nythän on niin, että eurot ovat tämän vuoden alusta olleet käytössä kymmenen vuotta. Vuosikymmen takaperin toimimme Arnold´s- ja Kotipizzayrittäjinä Vaasassa, Rewell Centerissä. Täytyy myöntää, että euroaikaan siirtyminen aiheutti melkoisen hämmentyneen mielialan. Yleensähän yrityksissä tehdään vuodenvaihteessa ns. tilinpäätöshankintoja verotuksellisista syistä, mutta nyt pitikin olla varattuna ylimääräistä rahaa euroina. Asiakkaathan saivat tulla maksamaan meille markoilla, mutta vaihtorahat piti antaakin euroina. Hinnastoista piti ilmetä eurojen lisäksi myös markkahinnat.
Vuodenvaihde olikin melkoista hulinaa, kun kummankin liikkeen vuodenvaihdeinventaarioiden lisäksi piti vaihtaa hinnat. Ilmeisen jouhevasti euroon siirtyminen kuitenkin tapahtui, koska kummoisempaa traumaa ei asian muistelu minulle aiheuta. Jonkun kerran muistan ilmoittaneeni hinnan asiakkaalle täysin päin honkia, silla euromäärien hahmottaminen oli aluksi vaikeaa. Kuuden kertotaulu tuli hyvin kerratuksi. Millähän muuten nykyään pitäisi kertoa, mikäli haluaisi euroja muuntaa markoiksi? Taitaapa viiden kertotaulu riittää, vaiko neljän?
Nythän kovasti puhutaan markan palauttamisesta. Henkilökohtaisesti en kuitenkaan usko oman valuutan maamme taloutta parantavan.
"Mummon markka" sentään trimmaa hyvin, mutta "mummon euro" särähtää korvaan. Tyytykäämme siis €uroon.
Mutta tuosta vasemmanpuoleisen kuvan asiasta olen tänään ollut enemmän kuin täpinöissäni: Meille kun tuli koemarkkinointiin lasagne. Todella hyvää!
