lauantai 14. helmikuuta 2009

Ystävyyden määre

Kysyin juuri Joonalta, 8 vee, mitä hänen mielestään tarkoittaa ystävyys.

- Tykkäystä. Siis, että tykkää toisesta hyvin paljon.

Entä mitä eroa on ystävyydellä ja kaveruudella?

- Kaveruus on vähemmän tykkäystä. Kaveri voi vähän vaikka kiusata, tai ärsyttää. Niinku Suski!

Joopa joo. Onko tästä nyt pääteltävä, että sisaruus on vain ja ainoastaan pelkkää kaveruutta!?! Näissä mietteissä...Hyvää Ystävänpäivää!

keskiviikko 11. helmikuuta 2009

Näkemyksiä lahjomalla


Positiivareiden Ajatusten Aamiainen, www.positiivarit.fi , täyttää Ystävänpäivänä, ensi lauantaina, 10 vuotta. Päätin lähettää onnittelukortin Töytärin Jussille.

Ajattelin kysyä Susannalta, 11 vee, miten hän kuvailee positiivista ihmistä. Susannalla olisi ollut muutakin tekemistä, mutta pienen lahjonnan jälkeen hän suostui kertomaan näkemyksiään.

POSITIIVINEN IHMINEN ON...

...sellainen joka ei suutu, ei oo vihainen eikä
masennuksellinen. Eikä oo surullinen.
Se ei ajattele negatiivisesti ja se lukee
Positiivareita. Negatiivareita se ei
lue ollenkaan.

Saanks mä nyt sen tikkarin...?!?

Tällainen viesti lähtee Jussille kera onnittelujen...! Voipi olla, että Kusti polkee Jussille onnittelukortteja ihan ennätykselliseen tahtiin.

maanantai 9. helmikuuta 2009

Luamisvoima hakuusas

No johan oli melkoinen lumimyräkkä, mutta nyt paistaa aurinko. Kovasti tässä on aurinkoenergia tarpeenkin, kuten kaikenmoinen muunlainenkin energia. Tekeillään on montakin luovuutta vaativaa projektia, mutta ku nyt ei meinaa syntyä mitään, ei sitten millään. Ei synny synnyttämättä.

Jos jossain päin näkyy irrallaan olevia ajatuksia, harhailevia mielikuvia tai onnahtelevia inspiraatioita, ohjatkaahan Jokivarsitie viisnollaykköseen.

Sanotaan, että rutiinit tappavat ideat. Se on tosi. Eli pois tästä pölyisen (?!) työpöydän äärestä. Minne? Ulos? Itsensä ulkoistaminen vois olla toimiva idea, täytyy kokeilla. Reissuun lähtö kauas pois olis ihan taatusti toimiva idea sinänsä, mutta ei onnistu tähän hätään.

Muuten; grillin kotisivut ovat nähtävissä www.puskajussi.fi .

Marjatilan kotisivumme ovat syksystä lähtien olleet kahden kotimaisen kielen lisäksi myös englanniksi. www.jarmovaltari.fi .

torstai 5. helmikuuta 2009

Ruohonjuuritasolla

Tokaluokkalaisen kanssa käydyt keskustelut ovat toisinaan hämmästyttävän syvällisiä. Seuraavassa ote äskeisestä keskustelustani Joonan kanssa:

- Äiti, kuinka pitkä matka meiltä on ruohonjuuritasolle?
- Täh? Mistä sä nyt tuommosia sait päähäs?
- No, ku se on semmonen ohjelma. Siinä on sellaisia ötököitä.
- Jaahas. No, mitäs sä itte arvelet, kuinka pitkä matka meiltä on sinne ruohonjuuritasolle?
- Ehkä 40 metriä. Tuas meidän lumiliukumäen vieres on kesällä nurmikkoa. Juuri ruohoa siellä on.

keskiviikko 4. helmikuuta 2009

Aika hyvin kuultu väärin

Palveluammatissa tulee silloin, tällöin eteen noloja tilanteita. Yleensä tapaukset ovat sinänsä hyvinkin harmittomia pikku kömmähdyksiä, joista selviää hyvällä huumorilla.

Minulla nämä mokailut ovat useimmiten lähteneet siitä, että olen onnistunut kuulemaan väärin asiakkaan kysymyksen tai tilauksen. Kahvilayrittäjyyteni aikoihin hämmästytin asiakkaitani monet kerrat tarjoilemalla jääteetä, vaikka asiakas oli tilannut jäätelöä.

Pizzeriassa asiakkaamme kysyivät useinkin vessaa, "veeceetä". No, kerran taas aloin selittämään asiakkaallemme vessattomuuttamme tyyliin "Valitettavasti meillä ei ole, mutta lähin löytyy tuon kahvilan takaa."

Jostakin syystä asiakas jäi tuijottamaan minua suu auki, sellainen "HÄH?"-ilme kasvoillaan. Niinpä jatkoin, että valitettavasti meillä ei todellakaan ole, ja olemme monet kerrat pyytäneet kauppakeskukselta poletteja kyseiseen hotelli helpotukseen, mutta emme ole saaneet.

Oikeasti kyseisen lasta sylissään pitelevän naisen kasvoilla olikin kysymys "VAD?!?" Hän oli ruotsinkielinen, ja hänen kysymyksensä oli kuulunut "Har ni kanske nån tesked?" Mutta teelusikka äännetään ruotsiksi miltei samoin kuin veecee.

No, toki meiltä löytyi teelusikka, ja asiakas sai syötettyä Bonaa lapselleen. Ettei tarvinnut lähteä lusikkaa noutamaan kahvilan takaa, eikä laittaa oveen viidenkymmenen centin kolikkoa.

Voipi olla, että kyseinen nainen kertoi tämän jälkeen tuttavilleen tarinaa pöljästä pizzerian akasta. Ties kuinka moni tuli sen jälkeen meille asiakkaaksi - ihan vain uteliaisuuttaan, nähdäkseen meikäläisen.

Uskomattomia ovat mainonnan keinot.