sunnuntai 16. elokuuta 2009

Paluuta (h)armaaseen arkeen

Kolin kansallismaisemaa. Paitsi nuo seisoskelijat...

Kuun siltaa Pielisen rannalla.

Korkeakosken putouksilla Maaningalla.

Voi kylläpä kotona on mukava olla! Kivaa oli kyllä reissussakin, mutta maisemien "ahmiminen" lyhyessä ajassa tiesi paljon istumista autossa. Kolmessa päivässä kilometrejä tuli peräti 1685 km. Säät suosivat, ainoastaan Savonlinnassa tuli vettä aika lailla, mutta sade alkoi vasta juuri kun olimme jo lähdössä seuraavaan paikkaan.

Pohjois-Karjala on vieraampaa seutua myös meille, joten Kolin maisemat olivat melkoinen elämys meillekin, ei vain srilankalaisille ystävillemme. Monta muutakin paikkaa tuli nähtyä, ja kauemminkin olisi viivytty, mutta työt odottavat. Yksi matkan kohokohdista oli yllätysvierailu Hollolassa Sri Lankan kummitapaamisessa. Emme olleet ilmoittaneet lainkaan tulostamme, vaan saavuimme paikalle yllätyksenä. Sanjeewa on hyvin monelle kummille tuttu, sillä muun muassa hän hoitaa kuljetuksia omalla pikkubussillaan Sri Lankassa. Lisäksi hänen perheensä omistama Sun Set Coffeee Bar Hikkaduwassa on Lions-kummien kantapaikka.

Huomenna koittaa paluu normaaliin arkeen, mansikkaloma on nyt ohitse tältä kesältä ja aloitan taas työt grillillämme Kurikassa. Ensi viikonloppuna käväisemme vielä Turun seudulla Chandiman ja Sanjeewan kanssa, Joonakin tulee mukaan jälleen.

Mansikkaa löytyy vielä itsepoimintaan, mutta kannattaa soittaa ja kysäistä, koska olemme paikalla, puh. Reija 040-5963111 tai Jarmo 0400-667179.

torstai 13. elokuuta 2009

Viimeistä päivää torilla

Viimeisiä poimintoja tänä aamuna. Vielä piisaa hymyä, vaikka työ ei mitään kevyttä olekaan.

Susanna ja Joona lähtivät kouluun.

Vanhimmat tyttäremme Johanna ja Hanne tulivat
lomailemaan kotiin, jotta iskä ja ja äiskä pääsevät lomailemaan...?
Kuva eilisillalta.

Tänä aamuna osaa työväestämme nukutti meidän lisäksemme. Työntekijöidemme asunto sijaitsee tuolla kotimyyntipaikkamme yläkerrassa, ja bulgarian pojat olivat unten mailla Jarmon mennessä sinne kuuden maissa. Noo, kausi on ollut pitkä, eikä moista ole ennemmin tapahtunutkaan.

Tänään olemme viimeistä päivää torilla. Myytävää olisi toki vielä tämänkin jälkeen, mutta jatkamme ainoastaan kotimyyntinä, lähinnä itsepoimintana. Työntekijöitäkään ei enää riitä, sillä koulut alkavat. Nuorimmaistemmekin koulu alkaa tänään, Susanna lähtee Merikaarron alakouluun viimeiselle luokalle, Joona aloittaa kolmannella.

Tänään lähdemme Sanjeewan ja Chandiman kanssa kohti Itä-Suomea, Joonallekin pyydämme huomista vapaaksi. Susanna jää isojen siskojen kanssa kotiin. Kolilla on tarkoitus pistäytyä, ja pysähdymme monissa muissakin mielenkiintoisissa paikoissa. Mökkimajoituksia tiedossa.

Vanhimmat tyttäremme Hanne ja Johanna tulivat lomailemaan tänne kotiin, ja he hoitavat samalla kotimyyntiä. Koska heilläkin on tiedossa jos jonkinmoista menoa ja tapaamista, kotimyynti kannattaa kuitenkin varmistaa vaikkapa meiltä reissussaolijoilta.

Terv. Reija, puh. 040-5963111 ja Jarmo, puh. 0400-667179

keskiviikko 12. elokuuta 2009

Terveisiä Sri Lankasta ja ja kuivia mansikoita sateellakin

Sanjeewa toi kyläläisillemme terveisiä srilankalaiselta kalastajaperheeltä.
Jarmo toimi tulkkina.

Eilisen päivän päätteeksi olimme kyläläistemme kanssa illanvietossa kylätalolla.

Srilankalainen Sanjeewahan työskenteli meillä myös neljä vuotta sitten, tsunamin jälkeisenä kesänä. Ystävämme Rita Lahti työskenteli tsunamin jälkeen Sri Lankassa avustustyössä, ja tuolloin Sanjeewa oli hänellä kuskina, tulkkina ja oppaana. Rita järjesti hänelle sitten kesällä matkan Suomeen, ja sitä kautta Sanjeeva tuli meille töihin. Tämän jälkeen olemme vierailleet Sanjeewan luona kolme kertaa, tosin maa oli tuttu meille jo aikaisemmaltakin ajalta.

Tuolloin neljä vuotta sitten kyläläisemme kokosivat voimansa yhteen. Tuloksena oli rahat uuden kalastusveneen hankintaan srilankalaiselle perheelle, jonka Sanjeewa tunsi. Perhe menetti tsunamissa isoisän lisäksi myös elinkeinonsa, kun kalastusvene hajosi kahtia. Myös koti hajosi aallon pyyhkäisemänä.

Seuraavana talvena me kävimme hankkimassa ja luovuttamassa uuden veneen. Nyt Sri Lankan aalloilla lipuu sinivalkoinen vene, jonka nimi on kylämme mukaan Järvenkylä. Nimen lisäksi kyljessä komeilee Suomen lippu.

Sanjeewa toi kylällemme terveiset kalastajaperheeltä. Perheen elämä on taas asettunut uomiinsa, kalaa tulee ja elinkeino on turvattu. Ilman kyläläistemme apua kaikki olisi ollut vaikeampaa.

Hienoa, onpa upeaa olla järvenkyläläinen!

*******************************

Tänään sataa. Emme mene torille ennen huomista, mutta koska tilanne oli tiedossa jo eilen, poimimme kuivaa mansikkaa kylmiöön jonkin verran illalla. Nyt on vain niin, että minä menen käymään Kurikassa ja Jarmo käväisee Kalajoella saakka. Emme tarkasti tiedä koska olemme paikalla, muitta soittakaa ja kysykää, puh. Reija 040-5963111 tai Jarmo (vasta illalla). 0400-667179.

tiistai 11. elokuuta 2009

Ain naurain työtäs tee

"Ain naurain töitäs tee!" Yksi parhaimmista työviihtyvyyden
merkeistä lienee iloisesti raikuva nauru, tässä "näytettä" antamassa
Roman, Ivan ja Vladi.

Huomenta! Mansikoita tulee, tulee, tulee sittenkin yllättävän paljon!

Pikapäätös: Minä lähden myymään torille toiselle myyntipaikalle, koska tähän hätään emme saa mistään toista myyjää. Vladi lupasi hoitaa kotimyyntiä, ja mikäli asiat eivät selviä englannilla, käytetään puhelinta.

Nähdään vaikkapa torilla! Terveisin Reija

maanantai 10. elokuuta 2009

Viimeisiä viedään

Noin vuosi sitten sain viestin eräältä blogilukijaltani. Sen sisältö oli suurin piirtein seuraavanlainen: "Sun blogeja on mukava lukea, mutta voi kun ne teidän mansikat pian loppuis. Olis kiva lukea jo muunkinlaisia tarinoita."

Niinpä niin. Juhannuksesta lähtien tarinoitteni päähenkilönä on ollut mansikka. Ensin sen tuloa odoteltiin, sen poskien punan leviämistä seurattiin ja lopulta sen saapuminen estraadille sai kaikki mansikan ystävät suorastaan hekumoimaan.

Kaikella on aikansa. Mansikka-aika on lopuillaan, mutta vielä muutaman päivän ajan mansikkalippumme liehuu tangossa. Sadon vähenemisestä kertoo torimyyntipaikkojemme väheneminen: Enää myymme ainoastaan keskitorin myyntipisteessämme, moottoritien puoleisessa päässä.

Itsepoimittavaa löytyy kyllä. Helteet ovat vaihtumassa sadesääksi, mutta vielä ehtii poimimaan marjat kuivina.

TERVETULOA!

sunnuntai 9. elokuuta 2009

1700-luvun markkinat, mansikoita Vähästäkyröstä ja paahdetta tasapuolisesti kummassakin paikassa

Poimintavaunut ovat monikäyttöisiä: Päällä oleva varjo suojaa sateelta,
tai sitten paahteelta kuten tässä eilen otetussa kuvassa.
Poimintatyön lisäksi vaunuja käytetään perkaus- ja istutustyössä.

Huomenta!

Harvemmin nukun yhtä kyytiä yksitoista tuntia, mutta nyt niin vain pääsi käymään. Univelat painoivat, ja olisin kaiketi nukkunut pitempäänkin, jollei Joonalla olisi ollut lähtöä futismatsiin. Onneksi kimppakyyditys toimii, sillä meiltä onnistuu kovin harvoin peleihin lähtö, niin mukavaa kuin se olisikin.

Eilisistä kotimyyntiasiakkaistamme moni oli käynyt samalla reissulla Isonkyrön 1700-luvun markkinoilla. http://www.1700-lmarkkinat.net/ Tänään markkinat jatkuvat, joten sama onnistuu taas. Itsekin ajattelin pistäytyä markkinoilla iltapäivällä lasten kanssa, isäntä hoitaa sillä välin kotimyyntiä. Sanjeewa ja Chandima lähtevät Isoonkyröön jo puolilta päivin yhteisen tuttavamme Maurin kyyditseminä.

Ensi viikolle on luvassa hieman toisenlaista keliä, joten nyt jos koskaan on mitä parhain tilaisuus saada mansikoita lisää pakastimeen, ja tietenkin "vatsapankkiin". Valmiiksipoimittua löytyy, ja itsepoiminta onnistuu.

Donitsikahvipöytä on katettuna, ja mansikkamehua on varattuna runsaasti. Paahteessa kannattaa juoda paljon, ja auringolta suojaava päähinekin on tarpeen.

TERVETULOA!

http://www.jarmovaltari.fi/
Marja- ja vihannestilamme kotisivut

http://www.puskajussi.fi/
ScanBurger PuskaJussi-grillimme kotisivut (grilli sijaitsee Kurikassa, hotelli Pitkä-Jussin vieressä)

lauantai 8. elokuuta 2009

Mansikkamaiskutusta

Eilen menikin sitten koko päivä Kurikassa, taisin kotiutua vasta kuuden kieppeillä. Tekemistä piisasi, vaikka varsinaista työvuoroa ei ollutkaan kuin ihan aamusta. Isäntä hoiti kotimyyntiä päivällä, ja minä jatkoin sitten illalla kotiuduttuani grilliltä.

Tarkoitukseni oli mennä illalla ajoissa nukkumaan. Kymmenen maissa menin käväisemään terassillamme, ja siellähän oli kissojemme seurana ihana piikkipallo! Naksut maistuivat hyvältä siilinkin suussa, ja kissamme suhtautuivat kaveriinsa ystävällisen ymmärtäväisesti: "Saat syödä ruokaamme, kunhan et tule ihan viereemme."

Joskus siilit käyvät syömässä mansikoita suoraan maalta. Ne oikein maiskuttavat popsiessaan punaisia herkkupaloja.

Itsepoiminta jatkuu tänäänkin, ja valmiiksipoimittua löytyy. Tervetuloa maiskuttelemaan joko Vaasan kauppatorille, tai suoraan tänne tilallemme!

perjantai 7. elokuuta 2009

Takana taiteellinen yö, mansikkashow jatkuu tänäänkin

Susanna-tyttäremme hoiti hattaranvalmistuksen Taiteiden yössä.

Hyvää perjantai-aamua!

Lyhyillä, mutta sitäkin makoisemmilla yöunilla lähdetään tähän päivään. Taiteiden yötä vietettiin Vaasassa mitä parhaimmassa säässä, ja väkimäärä oli sen mukainen. Olipahan mukava tapahtuma kaikin puolin, vaikka itsellämme ei juurikaan jäänyt aikaa tapahtumissa kiertelyyn.

Hellelukemissa mennään lähipäivinäkin. Tuntuupa melkeinpä liiankin hyvältä ollakseen totta! Myöhäisimmätkin mansikanmollukat saavat punaa poskiinsa pikavauhtia.

Itsepoiminta jatkuu tänäänkin, mutta vasta puolen päivän maissa. Minun on pakko käväistä grillillämme Kurikassa, ja isäntä lähtee laittamaan torimyyntiä kuntoon.

Tervetuloa Vaasan kauppatorille yhdeksän jälkeen, ja tänne kotiin vaikkapa itsepoimintaan sitten puolilta päivin!

torstai 6. elokuuta 2009

Mansikoita yötä myöten, suolapalaksi makkaraa

Joskus ruokasipulikin innostuu kukkimaan. Kaunista!

Tänään päivä ei riitä. Normaalin torimyynnin lisäksi jatkamme myöhäiseen yöhön, sillä Vaasassa on tänään Taiteiden yö. Illattain myyntirepertuaalimme laajenee käsittämään mm. makkaraa, hattaraa ja juomia.

Kotimyyntiä jatkamme noin viiteen asti, sen jälkeen ei kotimyyntiä ole ennen perjantaita. Mutta itsepoimintaan ehtii vielä kovasti, uuden maan Sonata on itse poimien 4 €/kg, vanhemmalta maalta löytyy vielä paikka paikoin poimittavaa, hinta 3 €/kg. Vanhan maan lajikkeet ovat Polka ja Bounty, ja siellä on lupa "huuhailla", mikä tarkoittaa sitä, että siellä ei ole enää lipuilla merkittyjä penkkejä. Poimia saa mistä parhaiten löytää.

Valmiiksipoimittuakin löytyy torimyyntimme lisäksi myös täältä kotoa, isommat määrät kannattaa varata etukäteen.

Olen aivan täpinöissäni tuosta Taiteiden yöstä. On kiva päästä näkemään yön tapahtumia myös ulkona, sillä edelliset viisitoista vuotta on kulunut Rewell Centerissä sisällä pizzaa myyden, ja jokunen vuosi sitten työllisti lisäksi donitsikahvila. Viime lokakuussa myimme pizzeriammekin, joten ensimmäistä kertaa pääsemme tekemään muutakin kuin "paiskimaan pizzalättyjä". Vaihtelu virkistää!

keskiviikko 5. elokuuta 2009

Katse auringonnousuun!

Chandima tuo mansikkapelloillemme trooppista
kauneutta. Sesongin päätyttyä lähdemme srilankalaisen
ystäväpariskuntamme kanssa kiertämään maatamme.

Täytyypä myöntää, että tänä aamuna uni olisi maistunut. Ylösnousu oli nihkeää. Heräsin paremmin vasta isännän säikäytykseen: "Sataa!" Minä kommentoin välittömästi: "Mitä!? Eikä...!"

Onneksi sateella pelottelu oli ainoastaan herättelytaktiikkaa, jolla isäntä sai minut ylös. Aurinko on nousemassa, eikä ropinasta ole tietoakaan. Poimijat ovat poimimassa, ja itsepoimijoille on kovasti tilaa.

Nyt menen laittamaan kahvin tippumaan kotimyyntiasiakkaille. Taidanpa nauttia kupillisen itsekin.

"Kannattaa miettiä, miten käsittelet ja ymmärrät aikaa. Kellon katsominen ei ole sama asia kuin auringonnousun katsominen."

- Sophia Bedford-Pierce,
positiivari+ elokuun numero 2009

tiistai 4. elokuuta 2009

Mistä niitä mansikoita oikein tulee...?

Joona-pojallamme oli leppäkerttuja purkissa elättinä.
Ehdotuksestani ne kuitenkin päästettiin vapauteen,
sillä leivänmuruja syömällä ne tuskin olisivat eläneet.
Leppikset elävät paljon onnellisemman elämän vapaudessa kirvoja popsien.

Ihanan lämpimät loppukesän terveiset täältä Vähästäkyröstä!

Mansikkakaudestamme näyttää tulevan todella pitkä. Hyvää säätäkin on luvattu ainakin viikoksi eteenpäin, ja mansikkaa kypsyy lisää ja lisää. Eteläisimmässä Suomessa mansikan satokausi on jo lähes ohi, mutta meillä satokausi vielä jatkuu uusien istutusten ansiosta.

Tänä vuonna tilallamme on vieraillut ennätysmäärä lapsiperheitä. Välillä lapset eivät haluaisi lähteä ollenkaan kotiin, sillä virikkeellinen pihapiirimme polkuautoineen ja -traktoreineen tarjoaa runsaasti tekemistä pienille mansikkasuille. Silitystä rakastavat kissamme lähtevät usein seuraksi itsepoimintapellollekin, etenkin Petteri-tyttö tepsuttelee monasti häntä pystyssä lapsiperheitä seuraten.

Mansikka maksaa itse poimien 3 €/kg, eli litrahinnaksi tulee vain n. 1,50 €. Ja poimijoita ei punnita, maistelu kuuluu asiaan!

Mollukoita löytyy myös valmiiksipoimittuina, samaten kuin muita tuotteitamme: Herneitä, perunoita, sipulia, porkkanaa. Ihanaisia kirsikoitakin meillä on myynnissä, ne tosin eivät ole omaa tuotantoamme.

Oikein paljon tervetuloa ostoksille Vaasan kauppatorille, tai suoraan tänne tilallemme Vähäänkyröön! Täällä kotimyynnissä tarjoamme asiakkaille donitsikahvit, mansikkamehuakin on tarjolla.

maanantai 3. elokuuta 2009

Kovasti löytyy viälä noukittavaa

Pohojanmaan kielellä nämä ovat "Siankärsiä veres". Lähestyvä syksy
on saanut ulpukat luopumaan keltaisista terälehdistään, jäljellä on
vain siankärsää muistuttavat siemenkodat. Lapsuuteni leikeissä
nämä olivat possuja, jotka tekivät seuraa käpylehmille.

Rakastan aikaisia aamuja. En nyt millään muotoa tarkoita tykästyneeni aikaisiin ylösnousuihin, vaan niihin aistimuksiin, mitä on mahdollista kokea ainoastaan aamuvarhain. Heräävä, haukotteleva luonto on ihan parasta usvaverhoineen.

Asumme Jokivarsitiellä. Tämä pohjoispuolen tie on liikenteellisesti melko rauhallinen verrattuna joen eteläpuolta kulkevaan Merikaarrontiehen, mutta työmatkaliikenne alkaa täälläkin kuuden jälkeen. Ennen aamukuutta kulkijoita ei ole nimeksikään, ja hiljaisuudessa kuuluu ainoastaan joen vieno liplatus. Kuovi ääntelee jossakin, ja räkättiparvi päättää siirtyä tutkiskelemaan lähimetsän mustikkatilannetta. Hyvä niin, sillä rastaista on ollut ihan tarpeeksi riesaa mansikkapelloillamme. Heliumilla toimiviin pelättimiimme ne ovat jo tottuneet, mutta kypsynyt mustikkasato saa ne hakemaan vaihtelua ruokavalioonsa metsiköistä.

Ilokseni huomasin, että osmankäämit ovat lisääntyneet rannassamme. Viime kesänä noita hauskoja ruskeita samettipatukoita oli rannassamme vain muutama, mutta nyt ne ovat levittäytyneet laajalle alalle. Myös pujo on vallannut alaa, mikä ei ole ollenkaan hyvä asia.

Soutupaattimme jokirannassa oli puolillaan vettä lauantaisen kaatosateen jäljiltä. Eipä ole ehditty silläkään soudella juhannuksen jälkeen. Meille muuten saapui viikonloppuna itsepoimijoita veneellä! Tosin olivat lainanneet naapurin laituria, sillä meillä ei sellaista ole. Toki meidänkin rantaamme veneen saa kiinni, mutta rantautuminen on haasteellisempaa.

Sitten mansikka-asiaa: Itsepoimittavaa riittää vielä kovasti. Kosteus on tehnyt tuhojaan, mutta huonoja mansikoitahan ei tarvitse poimia. Hinta on nyt 3 €/kg, sekä Polka- että Bounty-lajikkeilla. Hieman Honeoy-lajikettakin löytyy vielä.

Palkkapoimijamme poimivat toukokuun loppupuolella istutetuista taimista Polkaa, eli torille menemme edelleen, ja kotimyynti jatkuu entiseen malliin.

VÄHIHIN MENÖÖ ENNEN KU LOPPUU! TERVETULOA OSTOKSILLE!

sunnuntai 2. elokuuta 2009

Mansikoita ja majanrakennuspuuhia

Joonan maja tammessamme.
Taustalla viime vuonna istutettua mansikkaa.

Pahnanpohjimmaisemme Joonan, 8 vee, yksi kesän mielipuuhista on ollut majan kyhääminen puuhun. Nauloja ei ole ollut lupa tammipuuhumme iskeä, niinpä erilaisia jätelautoja ja kuormalavoja on köytetty puuhun naruilla. Jossain välissä paksu kotinaru oli lopussa, joten poika oli hakenut kätköistäni punaista villalankaa. Arvelin kuitenkin villalangan kestävyyden olevan kyseiseen tarkoitukseen alimitoitettua, joten kotinarua hommattiin lisää.

Esteettisestä näkökulmasta katsottuna majapuu ei ole erityisen kaunista katseltavaa, etenkin kun rakennusmateriaaleja lojuu pitkin, poikin puun alla. Puu on lisäksi kotimyyntiasiakkaidemme parkkipaikalla, ja sen ohi kävellään mikäli itsepoimijat menevät takapellolle. Arvelisin kuitenkin asiakkaidemmekin hoksaavan mistä on kyse, niinpä en ole pojalta rakennusleikkiä kieltänyt.

Rakennustyyliltään maja on melkoisen hutera. Välillä askelmia ja tasoja kyhätään niin korkealle, että meikäläistä todella hirvittää. "Katto sitte jottet tuu alaha siältä"-komennoillani tuskin on kummoistakaan vaikutusta. Isäntä kuitenkin tuumasi kokemuksen syvällä rintaäänellä, että "Joka miäshän sitä joskus on puusta puronnu." Niinpä niin. Kunhan ei edes sieltä ylhäältä.

Välillä poika lymyilee majassaan hiiren hiljaa, ja työntekijöidemme mennessä ohi kuuluu "BÖÖÖÖ!" Tuota noin, voipi olla että jotkut asiakkaistammekin ovat joutuneet saman pelottelun kohteeksi...?!

Sitten mansikka-asiaa: Itsepoimittavaa riittää, valmiiksipoimittuja laatikollisia poimimme näin sunnuntaisin ainoastaan tilausten mukaan. Litrakaupalla myytävää toki löytyy.

Donitsikahvipöytäkin on katettuna, joten TERVETULOA!

lauantai 1. elokuuta 2009

Se "piskojen välis" olis NY!

Taukosi se sade sittenkin! Torilla ei ole kuulemma pahemmin satanutkaan vielä aamusta.

Tänä aamuna laitoin työntekijöille kunnon aamupalan. Meillähän ei talon puolesta ruokaa normaalisti tarjoilla, vaan poimijat syövät omia eväitään tuolla meidän grillikodassamme. Ulkomaalaiset työntekijämme valmistavat ruoat omassa keittiössään. Tänään halusin kuitenkin järjestää jotain ekstraa siitä hyvästä, kun viitsivät poimia kovasta sateesta huolimatta. Valmistin voileivät ja paistoin pannukakkua, "kropsua" jota tarjoilin kera kermavaahdon ja mansikkahillon. Hyvin tuntui maistuvan lämmin kropsu poiminnan välissä!

Tänä vuonna meillä kasvaa pitkästä aikaa papuja. Tarkoitukseni oli kasvattaa niitä ainoastaan omaan käyttöön, mutta sadosta tulee niin runsas, että myyn niitä asiakkaillekin täällä kotimyynnissä. Pavut sopivat mihin tahansa keittoon erinomaisesti, tänään teen kalasoppaa johon noita herkullisia palkoja laitan. Talvea varten pakastan niitä esikiehautuksen jälkeen. Nämä pavuthan käytetään palkoineen kaikkineen, eli kuorikaan ei mene hukkaan kuten esim. silpoydinherneessä.

Jaahas, sade alkoi taas! Itsepoimijoita jo ehti menemään pellolle, mutta sade sai heidät päätymään valmiiksipoimittuihin mansikkoihin.

Ei oo todellista, sademittarimme tulee kohta yli!

Surkia saretkeli

Ajantasainen kuva tältä aamulta kuuden jälkeen.

Se on sitten elokuu. Vettä on satanut enempi tai vähempi koko yön, ja ennusteet lupaavat sadetta koko päiväksi.

Isäntä lähti tapansa mukaan Jyväskylän ralliin torstaina. Onneksi työntekijämme ovat erinomaisen itseohjautuvia, joten olen pärjännyt täällä erinomaisesti. Tänä aamuna yksi ulkomaalaisista "pehtooreistamme" kotiutui friijuureissultaan vasta puoli kuuden maissa ja kyseli haukotellen, että onko ihan pakko mennä tuonne vesisateeseen poimimaan. No, hän tiesi vastauksen itsekin, mutta mitä ilmeisimmin uni olisi maittanut bulgarian pojalle ennemmin kuin vesisateessa poimiminen.

Torille mennään normaaliin tapaan tänäänkin, mutta voipi olla, että päivä jää lyhyemmäksi. Sadekelillä ei torillakaan liiku ostajia normaaliin malliin, mutta viikonlopuksi monen suunnitelmissa on kuitenkin mansikkakakun teko.

Tervetuloa siis ostoksille Vaasan kauppatorin myyntipöytiimme, tai suoraan tänne tilalle Vähäänkyröön! Nyt ei muuten ole itsepoimintapelloillamme ruuhkaa, joten piskojen välissä voi poimia itsekin!