Minulla on joku outo mieltymys ylikypsiin banaaneihin. Muistan tapauksen jostakin vuosikymmenien takaa, seurusteluajoiltamme, kun olimme lomareissulla pääkaupunkiseudulla. Menimme käymään kauppatorille, ja kuinka ollakaan, jossain kojussa oli poistomyynnissä kassillinen ylikypsiä banaaneja. No meikäläinenhän pisti ranttaliksi ja osti koko satsin, kun halvallakin sai. Mitäpä sitä maalaisflikka muuta, kun oikein Helssinkiin pääsi!
Isäntä ei ymmärrä mieltymystäni lainkaan. Hän paiskaa banaanit välittömästi roskikseen, jos ne saavat vähänkin tummaa väriä. No, nytpä ehdin pelastustöihin, ja tein pitkästä aikaa banaanilettuja. Gluteenittomien ja maidottomien herkkujen ohjehan on tajuttoman yksinkertainen: Minulla oli käytössä neljä ylikypsää banaania, ja niiden seuraksi vatkasin kahdeksan kananmunaa. Banaanit muussasin haarukalla, taikinan sekaan teelusikallinen leivinjauhetta. Paistoin pikkulettupannulla, voi paistaa myös vohvelipannulla. Taikinaahan voisi maustaa vaikkapa kardemummalla, kanelilla tai vaniljalla, mutta minä en mausteita laittanut, sillä lisukkeena oli tietenkin mansikoita!
Heinäkuu lähestyy loppuaan, mansikkasesonki jatkuu tänä vuonna pitkään. Huomenna lauantaina itsepoiminta jatkuu aamuyhdeksästä lähtien. Ajankohtaista tietoa löytyy Facebook-sivustoltamme, jonne pääsee tästä.
Tätä blogia en yksinkertaisesti ehdi päivittää kuin satunnaisesti, Instagramiin laitan kuvia silloin tällöin, mutta Face päivittyy joskus montakin kertaa päivässä.
Tulkaahan noutamaan mansikoita joko itse poimien, tai valmiiksipoimittuina!
Tarinointia monialayrittäjän elämästä. Joka itselleen nauraa, se parhaiten nauraa.
perjantai 28. heinäkuuta 2017
lauantai 8. heinäkuuta 2017
Mansikat hymyilevät taas!
Lempeässä kesätuulessa mansikkalippumme liehukoon! |
Olipahan hankalaa tämä blogipostauksen aloitus - olin unohtanut jo salasananikin!
Olemme viljelleet mansikkaa jo reilut kolme vuosikymmentä, mutta vielä milloinkaan ei mansikkasesonkimme ole ollut näin myöhässä. 3.7. maanantaina aloitimme torimyynnin, eilen nostimme mansikkalipun salkoon kotimyynnin aloituksen merkiksi, ja toivon mukaan tänään ehdimme laittamaan tienvarsiopasteetkin paikoilleen.
Edellisen postaukseni olen näemmä kyhännyt viime kesän lopussa. Tuntuu, että aika ei kerta kaikkiaan riitä - ja muut somekanavat ovat helpompia ja nopeampia käyttää. Tällä hetkellä Facebook on pääasiallisin viestintäkanavani, jonkin verran julkaisen myös Instagramissa. Viiden eri Facebook-tilin päivityksessä on työtä yllin kyllin, ja joskus tulee kirjoiteltua jotain henkilökohtaisellekin tilille.
No mitä meille kuuluu? Joskus taannoin suunnittelimme hieman vähentävämme töitä, mutta hupsista vain - hommat ovatkin lisääntyneet! Keväällä avasimme Tuuriin ihan uuden Kotipizza-ravintolan, jossa on lisäksi myös Arnoldsin makeat tuotteet. Ja kun kerran Tuuriin asti päädyimme, niin siitä ei ollut pitkä Jyväskylään: Kun kollega oli myymässä hyvin toimivaa Kotipizza-ravintolaa Jyväskylän Seppälässä, niin kaupathan siitä tehtiin! Nyt meillä on siis kolme Kotipizza-ravintolaa, joissa Laihian ravintolan yhteydessä on myös Rolls, ja Tuurissa Arnolds. Autogrillimme Kurikassa on sitten Scanburger PuskaJussi, jonka toiminnan ostimme takaisin itsellemme viime kesän lopussa. "Pikkuusen paree autogrilli, parahultaasella paikalla." Niinhän se on! Ykköset-lehti kirjoitti keväällä toiminnastamme näin. Pohjalainen ja Ilkka taas uutisoivat tähän tapaan.
Mutta nyt on siis marja- ja vihannestilamme kotimyynti alkanut ja donitsikahvipöytä on katettuna. Yrityksillämme on muuten avoimet Facebook-sivut, joita pääsee seuraamaan, vaikka itsellä ei olisikaan Facebook-tiliä. Marjatilamme Faceen pääsee tästä, Laihian ravintolamme päivitykset näkee tästä ja Tuurin toimintaan pääsee kurkkaamaan tästä. Jyväskylän sivustolle pääsee sitten näin, ja murrevoittoista tarinointia grillimme sivustolla voit kurkata tästä.
Tervetuloa sinne, tänne ja tuonne!
Tämän kuvan otti eilen Amanda, kotimyynnin myyjätyttömme. Kuvassa muut marjatilan työntekijät. |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)