Mansikat ovat talvilevolla

 

Siinä käytiin kuulkaas sillä tavalla, että kun olin etsimässä hukassa ollutta tunnussanaa Vaajakosken Kotipizza-ravintolamme Instagramiin, sain samalla selville, miten pääsen kirjautumaan tänne blogiini!  Tänne kirjautumiseen pitääkin käyttää vanhaa sähköpostiosoitettani, joka minulla ei ole edes käytössä.

Edellinen päivitys oli toissavuoden juhannukselta, ja syy on tosiaankin se, että en ole onnistunut tänne kirjautumaan!

Nyt on mansikkamaat peiteltynä kateharsojen alle, ja siellä ne odottelevat uutta kesää.  Nyt keskitymme ravintoloidemme hoitoon, minut saattaa tavata PuskaJussi-grillillämme Kurikassa, joskus myös Tuurin Kotipizza & Rolls-ravintolassamme.  Jarmo hoitelee sitten Jyväskylän puolta, eli Seppälä CM:n ja Sepän Kotipizza-ravintoloita, samaten kuin Vaajakosken Kotipizzaa.  Kuopuksemme Joonakin on nyt virallisesti yrittäjä, hän avasi  juuri Jarmon kanssa uudenuutukaisen Kotipizza-ravintolan Äänekoskelle.  Ihan viralliset avajaiset siellä on huomenna 8.11.2022.

Sellaista meillä.  Marjatila ja kotitalomme on edelleen kaupan, aikaa ei tahdo olla ravintoloiden lisäksi muulle!  Ottakaa ihmeessä yhteyttä jos kiinnostaa, tilan yhteyteen on mahdollista liittää monenlaista uuttakin liiketoimintaa!

Mukavaa talven odottelua!

 Mukavaa kekrinjälkeistä talven odottelua!

Hempeää juhannusta!

Tervehdys, todella pitkästä aikaa!

Mansikkakausi alkoi tänä vuonna sellaisella rytinällä, että eipä ole moista koettu koko 35-vuotisen viljelijäuramme aikana.  Mutta niin vain on päässyt käymään, että jopa Polka on jo kypsynyt, ja itsepoiminta käynnissä senkin osalta.

Ylimmäinen kuva on viimeksi istutetulta pellolta, pari päivää sitten sielläkin näytti tältä.  Ensimmäinen sato on tuostakin poimittavissa tuota pikaa.

Tänä vuonna palvelemme tilamyynnissäkin koko juhannuksen.

Tervetuloa!
 

Punainen tupa ja mansikkamaa myynnissä

Tämä kuva on viime kesältä, Amandan ottama. Ihana kesä, mä haluan lisää ja lisää mansikkakesiä! 

Mutta kun mä haluan niin paljon muutakin. Elämällä on meille vielä paljon annettavaa ja tehtävää, mutta saadaksemme jotain uutta, on jostain myös luovuttava. Meillä on kolme Kotipizza-ravintolaa joista kaksi Jyväskylässä asti, ja vielä Kurikan PuskaJussi-grillikin. Siksi olemmekin myymässä marja- ja vihannestilaamme, ja liiketoiminnan ohella myös kotiamme. 

Kodissamme on noin neljäsataa neliötä, eli tilaa on isollekin perheelle. Marjatilan ohella mahdollisuus on muunkinlaiseen yritystoimintaan, sillä kotimme kaksi sisäänkäyntiä mahdollistaa vaikkapa kampaamon perustamisen talon länsisiipeen. Ja meillähän on tuotantorakennuksemme yhteydessä elintarviketila taikinakoneineen ja donitsirobotteineen. Leipomotoimintaa on mahdollistaa laajentaa. Ja elämysmatkailua on mahdollista kehittää vielä monella tavalla, meillä riittää uusia ideoita jatkajallekin!

Torjunta-aineeton viljelytapamme on tehnyt tilastamme erittäin suositun elämysmatkakohteen, ja mansikoistamme kerätään itsepoimintana peräti 80 %. Näin ollen työvoimatarve poiminnassa on pieni.

Otahan yhteyttä jos kiinnostelee! Ehkäpä parempi ottaa yhteyttä Jarmoon ☎️ 0400 667 179. Minä kun olen joka toinen päivä sitä mieltä, jotta ikinä ei myydä! 😀🍓 -reija

Muistoja lapsuudesta: Amerikkalainen sitruuna-marenkipiiras

Mietiskelin hiljattain makumuistojani lapsuudesta.  Muistan, kuinka mummani, äitini äiti, tapasi aamuisin keittää ruisvelliä.  Jauhoista keitettyä, tuskin silloin mitään pikahiutaleita oli.  Leipänä oli usein verileipää.  Siitä leikattuja paloja kutsuttiin pötkyleiviksi.

Porstuan kaapissa oli herkkuja.  Silloin ei ollut käytössä jääkaappia, mutta porstuan kaappi oli viileä.  Sieltä löytyi ankkastukkia eli pullapitkoa, ja usein myös mumman erikoisuutta:  Siellä oli sitruunapie, amerikkalaista sitruunapiirakkaa.

Mummani oli amerikansiirtolainen.  Hän oli muuttanut perheensä kanssa Amerikkaan lapsena, ja muutti takaisin Suomeen 18-vuotiaana.  Mumma usein muisteli tuota kuukauden kestänyttä laivamatkaa. Kuva on käsittääkseni otettu Amerikassa hieman ennen lähtöä Suomeen.  Siinä mummani Tyyne Susanna Suojanen os. Mäkynen (s. 27.9.1910, k. 30.9.1989), äidinäidinäitini Maria Josefiina os. Tanttari, äidinäidinisäni Jaakko Mäkynen (s. 3.5.1877, k. 8.9.1950) ja nuorin lapsista Veikko Jaakko.  Vanhempi veli Yrjö (Georg) oli tuolloin jo omillaan, ja jäi Amerikkaan.  Yläkuvassa tänään leipomani sitruunapie on amerikankirstun päällä, joka on toinen kirstuista, joilla perheen omaisuus tuotiin tuolloin laivassa Suomeen.

Mumman kielitaidolla oli kysyntää:  Hän toimi tulkkina, kun kyläläisille tuli Amerikasta kirjeitä.  Moni siirtolainen oli jäänyt Amerikkaan ja suomen kieli oli unohtunut, mutta kirjeitä lähetettiin Suomen sukulaisille englanniksi.  Ullakolla oli mumman koulukirjoja, myös muun muassa latinan oppikirja.  Mumma oli opiskellut jonkinmoisia farmasian alkeita, joihin tietenkin kuului latinan opinnot.  Se tuntui vielä oudommalta kuin se, että mumma käsitöitä tehdessään laski silmukoitakin aina vain englanniksi.

Lapsuuteni muistoihin kuuluivat myös amerikanpaketit.  Sukulaiset lähettivät Amerikasta paketteja, ja minäkin sain muun muassa monia hienoja mekkoja.

Mutta sitten tuon amerikkalaisen sitruunapien ohje:  (minä en nyt tietenkään saanut marenkia onnistumaan, sen kuuluisi olla nätteinä "klöntteinä" tuossa pinnalla...!)

AMERIKKALAINEN SITRUUNA-MARENKIPIIRAS

Taikina:  

150 g voita

3 rkl kylmää vettä

3-3,5 dl vehnäjauhoja

Kaada ainekset taikinakulhoon, voi mieluimmin hyvin pieneksi nypittynä.  Sekoita nopeasti, mieluiten käsin.  Pane taikina kylmällä vedellä huuhdeltuun vuokaan.  Paista 10 min. 275 C° uunissa, anna jäähtyä.

Täyte:

3 munankeltuaista

1,5 dl sokeria

1 sitruunan mehu

75 g voita

1,5 rkl vehnäjauhoja

Kiehauta kaikki aineet voimakkaasti vatkaten, aseta sen jälkeen kattila kylmään.  Levitä hieman jäähtyneenä piiraspohjan päälle.

Marenki:

3 munanvalkuaista

6 rkl pölysokeria

Vatkaa kovaksi vaahdoksi, levitä piiraan päälle.  Paista 175-200 C° uunissa muutama minuutti, että tulee hyvä väri.

NIIN, HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!  TÄMÄ SITRUUNAPIE SOPII AJANKOHTAAN ERINOMAISESTI.  MAISTUU IHANAN RAIKKAALTA TUO MINUNKIN TEKEMÄ, VAIKKA SEN MARENKIOSUUS EI OLEKAAN ONNISTUNUT.

Päivä lähestyy, jolloin kaikki on paremmin!

Tämä kuva kertoo kaiken oleellisen siitä, millaista kesää me odotamme ja mitä haluamme tarjota marja- ja vihannestilamme asiakkaille: Iloisia, elämyksellisiä retkiä maaseudulle, mieleenpainuvaa tunnelmaa puhtaan luonnon keskellä, auringon paistaessa lempeästi valkeiden pilvenhattaroiden välistä.

Torjunta-aineeton viljelytapamme on syy siihen, minkä vuoksi ainainen pelkomme on ollut sateinen kesä. Nyt varjoja taivaalle luo myös nykytilanne: Ammattitaitoinen, vuosikaudet tilallamme työskennellyt kausityövoima ei ilmeisesti pääse saapumaan meille koronan takia. Koskapa toimimme myös muulla alalla, on ollut ensiarvoisen tärkeää omata henkilökunta, joka on osannut toimia itseohjautuen.

Kaksi Kotipizza-ravintoloistamme sijaitsee Jyväskylässä, ja niiden toiminta vaatii läsnäoloa myös omistajilta. Mansikka-aikaankin Jarmo on ollut Keski-Suomessa vähintäänkin kaksi päivää viikossa, lisäksi Tuurin Kotipizza & Rolls -ravintolamme on turistisesongin aikaan ollut aina ruuhkainen. Lisäksi meillä on autogrilli Scanburger PuskaJussi Kurikassa, jossa sielläkin pitää käydä pistäytymässä joka välissä. 

Marja- ja vihannestilamme vakituinen henkilökunta on hoitanut itsenäisesti poiminnan, kuljetuksen myyntipisteisiimme samaten kuin myyntipaikkojen päivittäisen pystytyksen ja purkamisen. Lisäksi heidän vastuullaan on osaksi ollut myös itsepoimijoiden ohjeistus. Tihkukastelun hoito, vihannesten keruu ja perunannosto on hoitunut vuosien kokemuksen tuomalla rutiinilla. Kun päivän pakolliset työt on saatu suoritettua, on siirrytty perkaushommiin loppupäiväksi. Sitähän meillä riittää, kun roskat perataan käsityönä, ei käytetä torjunta-aineita niihinkään.

Totta kai maksamme kokemuslisää, eli TES:n aloituspalkka 8,71 €/h ei todellakaan riitä näille konkareille. Palkan lisäksi tulee vielä 12,5 % lomakorvaus työsuhteen päättyessä. 

Mutta kuulkaas, me voimme olla tässäkin tilanteessa onnellisia: Suurin osa mansikoistamme kun poimitaan itsepoiminnalla! Olemme vuosikaudet panostaneet elämysmatkailuun, ja niin panostetaan jatkossakin. Meillä tarjotaan tulevanakin kesänä donitsikahvit veloituksetta, niitä paistelen aamuisin elintarvikehuoneistossamme. Lapsille on paljon tekemistä leikkipihassamme, ja kissammekin ovat monelle perheelle tuttuja.

Myyjämme niin kauppatorilla kuin täällä tilallakin ovat kielitaitoisia, asiakkaistamme kun liki puolet on ruotsinkielisiä. Myös englanti sujuu, totta kai!  Nyt on myös konkretisoitunut, että jos annat hyvää, se myös palaa takaisin! Jo useampikin meillä taannoin työskennellyt henkilö on lupautunut tulemaan avuksemme lomiensa ja viikonloppujen aikana. Kun aikoinaan olemme kohdelleet heitä hyvin, he haluavat auttaa meitä nyt. Tuntuu todella hyvältä!

Nyt olemme saaneet työhakemuksia paikallisiltakin työntekijöiltä ennätysmäärän! Tätä ei ole tapahtunut vuosikausiin! Kyllä me tästä selvitään. Isoilla tiloilla, joissa tarvitaan paljon poimijoita, tilanne sen sijaan voi olla katastrofaalinen.

Tähän saakka myös ravintola-alalla on ollut valtaisa työvoimapula. Meillä oli etenkin Jyväskylän ravintoloissamme koko viime vuoden melkoinen vaje työvoimasta. Ehkäpä työvoimaa alkaa vähitellen löytymään myös ravintoloihin! Tällä hetkellä haemme kesätyöntekijöitä Tuurin ravintolaamme, mutta eipä ole montaa hakemusta vielä tullut. Myös grillimme aukioloaikoja olemme joutuneet supistamaan työvoimapulan takia.  Olemme juuri löytäneet työntekijät, eli kunhan koulutus saatetaan loppuun, voidaan alkuviikostakin avata jo puoli yhdeltätoista kello 16 sijaan.

Tänään saamme kotiinkuljetusauton toiseenkin Jyväskylän ravintolaamme. Juuri tuli viesti, että uusi, Kotipizza-teippauksilla varustettu automme on nyt rekan kyydissä matkalla kohti Jyväskylää! Nythän ravintoloissamme toimii ainoastaan ulosmyynti ja kotiinkuljetus. Me emme tule lomauttamaan ketään, vaan aiomme selviytyä yhdessä!

  PÄIVÄ PÄIVÄLTÄ OLEMME LÄHEMPÄNÄ HETKEÄ, KUN KAIKKI ON TAAS PAREMMIN!

Mansikan itsepoiminta jatkuu tarjoushinnalla

Tänä aamuna aurinko heräsi uuteen päivään usvaverhon takaa lempeästi kurkistellen.  Työntekijämme aloittivat poiminnan aamukuudelta, keväällä istutetulta uudelta maalta tulee nyt ensimmäistä satoa.  Iloinen puheensorina täytti mansikkamaan, samalla kun mansikat poimittiin hellästi laatikoihin.

Tänään meillä aloitettiin itsepoiminnassa mansikkamaiden tyhjennysmyynti jokirantapellon, Haavistontien vanhan pellon ja kotimme viereisen pellon osalta, hinta on ainoastaan 5 €/kg.  Litrahinnaksi tulee vain noin 2,50 €/litralta. Lajikkeena on suurimmaksi osaksi päälajikkeemme Polka, mutta myös Sonataa löytyy. 

Lämpö hellii maatamme, ja mansikkaa kypsyy nopeaan tahtiin.  Valmiiksipoimittua mansikkaa löytyy hintaan 47,90 €/4 kg, mutta vähintään kolmen laatikon ostajalle laatikkohinta tippuu vitosella, eli hinta on tuolloin 42,90 €. Laatikot kannattaa varata etukäteen puh. 0400-667179/Jarmo tai 040-5963111/Reija.

Torjunta-aineettoman viljelytapamme vuoksi mansikoitamme voi tarjota huoletta perheen pienimmillekin.  Mansikat ovat myös erittäin nesteyttäviä, sillä niiden vesipitoisuus on noin 92 %.  Ne ovatkin erinomaisia kuumien kesäpäivien herkkuja, sillä virkistävyytensä lisäksi ne estävät nesteiden häviämisen vaikutuksia.

Tervetuloa mansikkaretkelle kauniin Kyrönjoen rantamaille!  Meillä on lapsille monipuolinen leikkipiha, jossa muun muassa polkuautoja, jättitrampoliini ja leikkimökki. Tarjoamme kaikille asiakkaillemme donitsikahvit ja mansikkamehut!

Vielä tällä viikolla palvelemme arkisin klo 9-21 ja la klo 9-18, tulevana sunnuntaina olemme mahdollisesti kiinni.  Ensi viikolla lyhennämme aukioloaikaa illasta, suljemme iltakahdeksalta.

Desislava poimi uudelta istutukseltamme komeita mansikoita.

Facebookista viimeisimmät tilannetiedot!

Mansikkakausi on kiihkeimmillään, ja kuten huomata saattaa, blogini ei juurikaan päivity.  Ajankohtaiset tilannetiedot löytyvät sen sijaan  Facebookistamme, sinne päivitän tietoa välillä montakin kertaa päivässä.

Mutta että jotta joo - itsepoiminta jatkuu ja valmistakin mansikkaa on saatavilla, mutta laatikot kannattaa varata etukäteen puh. 040-5963111/Reija tai 0400-667179/Jarmo.

Mansikkasesonki lähestyy!

Hei, minä olen Pekko!

Minä olen marjatilan kissoista se karvaisempi, ja ylpeä siitä.  Olen tehnyt kovasti hommia mansikkamaalla, muun muassa tänään hoidin perkaushommien laadunvalvontaa.

Ensimmäiset mansikat alkavat vähitellen kypsymään, ja mielessäni sanon aina mau, kun näen punaisen mansikan.  Emännän mielestä sanon sen ihan ääneen.  Voihan se olla niinkin!  Tämä kuva on otettu Polka-maalla, sieltäkin löysin muutamia kypsiä mansikoita, mutta varhaisin lajikkeemme Honeoye on se, mistä poiminta aloitetaan.  Polka on myöhäisempi lajike.

Ensi viikolla poimimme ensimmäiset mansikat, ja toivon mukaan niitä tulee niin paljon, että voimme aloittaa torimyynnin.  Itsepoimintaa aloitellaan sitten varmaankin kuun vaihteessa.  Säätilastahan kaikki on kiinni.

Porkkanat, sipulit ja perunat ovat kasvaneet kivasti, ja ensimmäiset herneetkin alkavat pian olemaan poimintavalmiudessa. 

Odotan jo innolla suoramyynnin aloitusta.  Meillä emäntä paistelee aina aamulla aikaisin donitseja, joita sitten tarjoilemme asiakkaillemme kahvin ja mansikkamehun kera - ihan veloituksetta!  Joskus minäkin saan maistaa donitsinpalan, ja ai että ne ovat herkullisia! 

Lapsille meillä on monenlaista tekemistä.  Meillä on monen kokoisia polkuautoja, polkutraktoreita, jättitrampoliini, hiekkalaatikko, leikkimökki ja keinuja.  Meitä kissoja saa silitellä, me tykkäämme kovasti kavereista.

Tilamme sijaitsee kauniin Kyrönjoen rantamailla.  Viljelemme mansikat, sipulit ja porkkanat täysin ilman torjunta-aineita,  joten niillä voi herkutella turvallisin mielin.  Marjatilamme Facebookista
saat uusimmat tilannetiedot mansikkatilanteesta ja itsepoiminnasta, samaten kuin Instagramistamme @mansikkatilajarmovaltari.  Tätä blogia emäntä päivittää kovin harvakseltaan.  Meillä on myös kotisivut.  Isännän puhelinnumero on 0400 667 179/Jarmo ja emännän 040 5963 111/Reija.

Tervetuloa piipahtamaan, meiltä voit ostaa joko valmiiksi poimittuja mansikoita ja varhaisvihanneksia, tai itsepoiminnan alkaessa voit poimia mansikat itse.

Rönttösiä Kainuun malliin - vaikka ollaankin Pohojammaalla

 

Tiedättekös sen tunteen, kun oikein mikään homma ei ota onnistuakseen?  Mulla on tänään ollut sellainen päivä.  Töitä on aivan liian paljon, pöytä pursuaa tekemättömiä paperihommia, mutta jo pelkästään erinäisten salasanojen hukkaaminen on aiheuttanut ahdistusta.  Tulosta ei todellakaan ole syntynyt toivomallani tavalla, ja  koko ajan jostain tuntuu ilmestyvän lisää tekemistä.  Suunnittelemani lenkkeilykin jäi tänään tekemättä.

Saadakseni edes jotain aikaan, päätin rentoutua leipomalla.  Se on mielipuuhaani, joka helpottaa kummasti stressaantunutta oloa.  

Päätin tuttavani innostamana kokeilla rönttösien leipomista.  Rönttönen on kainuulainen perinnepiirakka, jonka täytteenä on perunoista, ruisjauhoista ja puolukasta sekoitettu "mössö".  Innostuin ohjeesta juurikin puolukoiden takia - niitä kun löytyy pakastimestamme runsaasti, mutta kukaan perheenjäsenistämme ei niistä erityisemmin välitä.  Tähän ohjeeseen sain käytettyä  litran kokonaisia puolukoita - survottuna.

Rönttöset

Kuoritaikina:

vajaa 6 dl kylmää vettä 

3,5 tl suolaa

4 dl vehnäjauhoja

n. litra ruisjauhoja

Täyte:

2 kg keitettyjä perunoita

3 dl ruisjauhoja

n. 6 dl puolukkasurvosta

1 dl sokeria

1 tl suolaa

Kuori perunat, keitä ja muusaa.  Anna jäähtyä n. kädenlämpöiseksi ja lisää ruisjauhot.  (Sekoitin sähkövatkaimella.)  Laita kattilaan kansi ja jätä huoneenlämpöön noin viideksi tunniksi.  Sekoita välissä muutaman kerran.  Lisää sitten seokseen puolukat, suola ja sokeri.  Valmista kuoritaikina, jaa taikina n. 50 osaan ja kauli pyöreiksi kuoriksi, n. 15-20 cm.  (Pulikka on kätevä apu, toki normi kaulinkin käy.)  Levitä kuorien päälle täytettä ja rypytä reunat.  (Itse laitoin ensimmäisiin täytettä liikaa, jolloin se kuohui yli.) Paista rönttösiä 250 asteessa vajaan varttitunnin.  Voitele paiston jälkeen voilla - tai täysin vegaanisia saat käyttämällä voiteluun vaikkapa sinistä Keijua.  

Sitten eiku syömään, suosittelen!  Ps.  Tällä ohjeella tuli melkoinen määrä rönttösiä,  (n. 50 kpl) eli mikäli ei halua pakastettavaa, kannattaa tehdä pienempi satsi.

Kiitos ja anteeksi!

Marjatilamme kotisivuilla on linkki tänne blogiini.  www.jarmovaltari.fi Täältä saa kuulemma tietoa mansikkatilanteesta.  Voih.  Eipä juuri ole tekstiä ilmestynyt viime kesänä, sillä kesä oli ja meni.

Onneksi monet ovatkin huomanneet, että Facebook www.facebook.com/mansikkatilajarmovaltari ja Instagram instagram.com/mansikkatilajarmovaltari ovat ne kanavat, joihin tietoa päivittyy.  Ja meillä näkyy olevan Facebookissa yli 6000 seuraajaa - jottei vaan olisi alamme suurin seuraajamäärä maassamme, varma en asiasta ole.  No, kun kausiluonteisen alan Face on noinkin suosittu, niin taidanpa taputella itseäni olkapäille:  Hyvä me!  Kas, vaikkahan Face ja Insta kantavatkin isännän nimeä, niin hän on edelleen sitä mieltä, että hän ei näihin viestimiin sekaannu.  Vastuu on siis minulla.  Mutta blogin päivitykseen ei kerta kaikkiaan aikaa meinaa löytyä, kun somekanavia on minulla hoidettavana marjatilan lisäksi kolmen Kotipizzan ja yhden PuskaJussi -grillin verran.

Mutta sitä piti sanomani, että kiitos ihan hurjasti ihan jokaiselle marjatilamme asiakkaalle! Viime kesään voimme olla tyytyväisiä, sillä meillä ei sinänsä päässyt kuivuus vaivaamaan, kiitos kastelumahdollisuutemme.  Tosin uusimmilla istutuksilla tuhoa syntyi kastelusta huolimatta.  Syynä ei ollut sinänsä kuivuus, vaan jatkuva paahde.  Uusiksi menee suuri osa kevään istutuksista.  Sellaista se on, luonnon armoilla eläminen.

Tässä Ikkuna-lehden juttu heinäkuun loppupuolelta.  https://www.vaasanikkuna.fi/uutiset/online-uutiset/mansikanviljelija-kasvattaa-superfoodia-1.2690920

Mukavaa loppuvuotta kaikille - ja pitäisiköhän varmuuden vuoksi toivottaa jo hyvää uutta vuottakin jo tässä vaiheessa - sen verran harvakseltaan käyn blogiani päivittämässä!

 Taustalla jokirannan syysasuista mansikkamaatamme.

Jauhelihapannari vihanneksilla

Olettekos kokeilleet valmistaa suolaista pannukakkua, pohjalaisittain kropsua?  Minä tein eilen yhdenlaisen version, ja ai että oli hyvää!  Valmistus on helppoa, ja siitä saa helposti tehtyä erilaisia muunnelmia.  

Jauhelihapannari vihanneksilla

5 kananmunaa

3,5 dl vehnäjauhoja

8 dl maitoa

1 tl suolaa

n. 0,5 dl öljyä

täyte:

400 g jauhelihaa

1 iso punasipuli ja 1 iso normisipuli pilkotaan varsineen

kolme varhaisporkkanaa siivutetaan

jauhelihamaustetta maun mukaan

Valmista ensin kropsutaikina vatkaamalla kaikki täytteet keskenään.  Sillä aikaa kun taikina hieman "oleentuu", paistelet paistinpannulla täytteen ainekset kypsäksi - pannulle myös porkkanasiivut ja sipulit.  Voi olla hyvä varata jauhelihaa runsaamminkin, mikäli taloudestanne löytyy samanmoisia "närppijöitä" kuin meidän isäntä - hänen toimestaan paistettua jauhelihavihannesmössöä hävisi jo kauhallinen sellaisenaan, ennenkuin ehdin seosta kropsulle lisätä...! 

Levitä kropsutaikina leivinpaperin päälle uunipellille, ja ripottele päälle jauhelihavihannesmössö.  Voit myös sekoittaa mössön suoraan taikinaan.  Kypsennys 190 C°uunin keskitasolla noin puoli tuntia. 

Tästähän saa helposti vegaaniversion käyttämällä jauhelihan sijasta soijarouhetta, ja kropsutaikina vaikkapa tällä ohjeella:

6,5 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

0,5 tl suolaa

1 dl maustamatonta soijajogurttia

1 litra soijamaitoa

0,5 dl oliiviöljyä

Ja kun kerran kropsunteossa vauhtiin päästiin, niin voihan sitä tehdä jälkiruoaksi makeankin kropsun - taikinaohjeeseen lisätään noin desi sokeria!  Ja kermavaahdon ja mansikoiden kanssa nautiskelemaan!

Juhannus on meillä herttainen

Taas on juhannus, ja mansikka-aika aluillaan!

Blogini päivittyy kovin harvakseltaan, joten lienee syytä kertoilla hieman menneen talven tapahtumista. 

Tammikuun lopussa myimme Laihian Kotipizza & Rolls -ravintolamme liiketoiminnan, ja huhtikuussa pääsimme avaamaan aivan uuden Kotipizzan Jyväskylään, kauppakeskus Seppään.  Tämä on toinen ravintolamme Jyväskylässä, toinen sijaitsee Seppälän Citymarketin yhteydessä.  Kolmas ravintolamme, Kotipizza & Arnolds Tuuri löytyykin sitten Tuurin Onnentieltä.

Kurikassa sijaitsevan PuskaJussi-grillimme viereen on parhaillaan nousemassa valtavan kokoinen uusi koulurakennus asuntoloineen, joka pääsee lopullisesti käyttöön vuodenvaihteessa.

Kaikissa ravintoloissamme ja grillillämme on ravintolapäälliköt, ja heidän tehtäviinsä kuuluu mm. raaka-aineiden tilaukset sekä työvuorosuunnittelu.  Paljon muutakin on heidän vastuullaan, mutta siitä huolimatta meillä omistajillakin on töitä yllin kyllin, vaikka varsinaisia työvuoroja meillä on tällä hetkellä vain harvakseltaan - nyt mansikka-ajan koittaessa ei lainkaan.

Mansikkaa on istutettu tänä keväänä ennätysmäärä, tällä hetkellä sitä kasvaa yli seitsemän hehtaarin alalla.  Edelleen viljelemme täysin ilman torjunta-aineita.

Marjatilamme Facebook-sivusto on alan seuratuimpia, tykkääjänä on yli 5000 henkilöä.  Sinne pääset tästä.  Käytössämme on myös Instagram. mansikkatilajarmovaltari

Kotisivumme löytyvät osoitteesta www.jarmovaltari.fi, mutta sinne emme ole ehtineet päivityksiä hetkeen tekemään.  Parhaiten mansikkatilannettamme pystyy seuraamaan Facebookin kautta.

Tänne blogiin en jatkossakaan varmaankaan ehdi runsaammin päivityksiä tekemään, sillä aika vaan ei kerta kaikkiaan riitä.  

Tervetuloa ostoksille marjatilallemme tai Vaasan kauppatorin myyntipisteisiimme, itsepoimintakin alkaa lähipäivinä!

Banaaniletut ja tuoreet mansikat

Minulla on joku outo mieltymys ylikypsiin banaaneihin.  Muistan tapauksen jostakin vuosikymmenien takaa, seurusteluajoiltamme, kun olimme lomareissulla pääkaupunkiseudulla.  Menimme käymään kauppatorille, ja kuinka ollakaan, jossain kojussa oli poistomyynnissä kassillinen ylikypsiä banaaneja.  No meikäläinenhän pisti ranttaliksi ja osti koko satsin, kun halvallakin sai.  Mitäpä sitä maalaisflikka muuta, kun oikein Helssinkiin pääsi!

Isäntä ei ymmärrä mieltymystäni lainkaan.  Hän paiskaa banaanit välittömästi roskikseen, jos ne saavat vähänkin tummaa väriä.  No, nytpä ehdin pelastustöihin, ja tein pitkästä aikaa banaanilettuja. Gluteenittomien ja maidottomien herkkujen ohjehan on tajuttoman yksinkertainen:  Minulla oli käytössä neljä ylikypsää banaania, ja niiden seuraksi vatkasin kahdeksan kananmunaa. Banaanit muussasin haarukalla, taikinan sekaan teelusikallinen leivinjauhetta.  Paistoin pikkulettupannulla, voi paistaa myös vohvelipannulla.  Taikinaahan voisi maustaa vaikkapa kardemummalla, kanelilla tai vaniljalla, mutta minä en mausteita laittanut, sillä lisukkeena oli tietenkin mansikoita!

Heinäkuu lähestyy loppuaan, mansikkasesonki jatkuu tänä vuonna pitkään.  Huomenna lauantaina itsepoiminta jatkuu aamuyhdeksästä lähtien.  Ajankohtaista tietoa löytyy Facebook-sivustoltamme, jonne pääsee tästä. 

Tätä blogia en yksinkertaisesti ehdi päivittää kuin satunnaisesti, Instagramiin laitan kuvia silloin tällöin, mutta Face päivittyy joskus montakin kertaa päivässä.

Tulkaahan noutamaan mansikoita joko itse poimien, tai valmiiksipoimittuina!

  

Mansikat hymyilevät taas!

Lempeässä kesätuulessa mansikkalippumme liehukoon!

 

 

Tervehdys piiitkästä aikaa!

Olipahan hankalaa tämä blogipostauksen aloitus - olin unohtanut jo salasananikin! 

Olemme viljelleet mansikkaa jo reilut kolme vuosikymmentä, mutta vielä milloinkaan ei mansikkasesonkimme ole ollut näin myöhässä.  3.7. maanantaina aloitimme torimyynnin, eilen nostimme mansikkalipun salkoon kotimyynnin aloituksen merkiksi, ja toivon mukaan tänään ehdimme laittamaan tienvarsiopasteetkin paikoilleen.

Edellisen postaukseni olen näemmä kyhännyt viime kesän lopussa.  Tuntuu, että aika ei kerta kaikkiaan riitä - ja muut somekanavat ovat helpompia ja nopeampia käyttää.  Tällä hetkellä Facebook on pääasiallisin viestintäkanavani, jonkin verran julkaisen myös Instagramissa.  Viiden eri Facebook-tilin päivityksessä on työtä yllin kyllin, ja joskus tulee kirjoiteltua jotain henkilökohtaisellekin tilille.

No mitä meille kuuluu?  Joskus taannoin suunnittelimme hieman vähentävämme töitä, mutta hupsista vain - hommat ovatkin lisääntyneet!  Keväällä avasimme Tuuriin ihan uuden Kotipizza-ravintolan, jossa on lisäksi myös Arnoldsin makeat tuotteet.  Ja kun kerran Tuuriin asti päädyimme, niin siitä ei ollut pitkä Jyväskylään:  Kun kollega oli myymässä hyvin toimivaa Kotipizza-ravintolaa Jyväskylän Seppälässä, niin kaupathan siitä tehtiin!  Nyt meillä on siis kolme Kotipizza-ravintolaa, joissa Laihian ravintolan yhteydessä on myös Rolls, ja Tuurissa Arnolds.  Autogrillimme Kurikassa on sitten Scanburger PuskaJussi, jonka toiminnan ostimme takaisin itsellemme viime kesän lopussa.  "Pikkuusen paree autogrilli, parahultaasella paikalla."  Niinhän se on!  Ykköset-lehti kirjoitti keväällä toiminnastamme näin. Pohjalainen ja Ilkka taas uutisoivat tähän tapaan.

Mutta nyt on siis marja- ja vihannestilamme kotimyynti alkanut ja donitsikahvipöytä on katettuna.  Yrityksillämme on muuten avoimet Facebook-sivut, joita pääsee seuraamaan, vaikka itsellä ei olisikaan Facebook-tiliä.  Marjatilamme Faceen pääsee tästä, Laihian ravintolamme päivitykset näkee tästä ja Tuurin toimintaan pääsee kurkkaamaan tästä.  Jyväskylän sivustolle pääsee sitten näin, ja murrevoittoista tarinointia grillimme sivustolla voit kurkata tästä.

Tervetuloa sinne, tänne ja tuonne! 

Tämän kuvan otti eilen Amanda, kotimyynnin myyjätyttömme.  Kuvassa muut marjatilan työntekijät.

Mansikan itsepoiminta jatkuu

Myöhäislajike Malwina on tuuheatukkainen kaunotar.

Tervehdys täältä marjatilalta!

Blogi ei näköjään ole vieläkään oppinut päivittymään itsekseen...!  Kyllä se on vaan niin, että erilaisten some-viestimien viidakossa blogini on jäänyt taka-alalle.  Ajankohtaisinta tilannetietoa on saatavissa marjatilamme Facebookista tai Instagramista.  Mutta mansikan itsepoiminta jatkuu, torilla ollaan tänään ilmeisesti viimeistä kertaa tälle vuodelle.  Ilmeisesti.  Tilalla on myyntiä ja itsepoimintaa niin kauan kuin mansikkaa riittää, mutta vähitellen siirrymme iltamyyntiin.  Työt Laihian Kotipizza & Rolls Express -ravintolassamme odottavat!

Tervetuloa sinne ja tänne, eli Vaasan kauppatorin myyntipisteeseemme, tänne tilamyyntiin vaikkapa itsepoimintaan ja Kotipizza & Rolls Express -ravintolaamme Laihialle!  🍓  🍕

Polka-mansikan itsepoiminta jatkuu huomenna!

Mansikat on myyty viimeiseen litraan tältä päivältä, mutta huomenna avaamme taas aamukuudelta!   Silloin itsepoimintakin jatkuu taas jokirantapelloltamme.  Nähdään!  Ps.  Ehdin päivittämään blogia kovin harvakseltaan, mutta Facebookista löytyy ajantasatietoa.  Sinne teen päivityksiä montakin kertaa päivässä.  Sinne pääsee tästä.

Mansikat ja aurinko ne yhteen soppii...! 🍓 ☀️

Joona ja Fia.  Nauravien mansikoiden nauru tarttuu!

Meillä on tällaiset mansikka-asut, joita asiakkaamme voivat lainata valokuvausrekvisiitaksi vaikkapa tuonne itsepoimintapellolle. Ehdotin, josko poikamme Joona kera tyttöystävänsä suostuisivat asuja esittelemään. Kuten arvata saattoi, vastaus oli ensin jyrkkä ei.

Hetken kuluttua poikamme sisäinen bisnesmiesluonne kuitenkin heräsi. "Jos maksat viiskymppiä!" No, tuota hintapyyntöä pidin kovasti kohtuuttomana, mutta liikeneuvottelujen tuloksena päädyimme lopulta kohtuullisempaan kuvauspalkkioon.  No, hauskoja kuviahan me saimme, kun nauravaisia mansikoita maistelevat nuoret pääsivät vauhtiin!

Viime päivien surkeat kelit ovat aiheuttaneet sen, että nauru on välillä ollut kaukana.  Vaikka vettä ei määrällisesti ole paljoa tullutkaan, niin pienetkin sadekuurot ovat tehneet kiusaa niin mansikkakasvustolle kuin itsepoimijoillekin.  Onneksi meillä on  urheita itsepoimijoita riittänyt jopa sadesäälle!  Niinhän se on, että kyllä kesä kuivaa sen minkä kasteleekin.  Tänään lauantaina aurinko pilkisti utuiselta taivaalta jo aamulla, ja voi kuinka hyvältä se tuntuikaan!  Ilmeisesti sateet ovat tältä erää ohi, ja voimme jatkaa mansikkakautta hyvillä mielin.

Olemme saaneet runsaasti yhteydenottoja mansikoiden loppumista pelkääviltä asiakkailta.  Meillä on kuitenkin istutettu uusia taimia vielä toukokuun loppupuolella.  Saarensivun riippusillan lähellä olevalla pellolla kasvavat mansikat alkavat vasta vähitellen olemaan kypsymisvaiheessa, eli mansikoita riittänee vielä kuukauden verran.  

Tämä kuva on otettu uudelta istutukselta tiistaina 5.7.  Tuolloin taivaalla oli sadepilviä.  Saarensivun riippusilta taustalla.

Tervetuloa itsepoimintaan koko perheen voimin, meillä viihtyvät kaiken ikäiset!  Pihastamme löytyy muun muassa monen kokoisia polkuautoja.  Mansikkaretken jälkeen maistuu talon tarjoamat donitsikahvit!  Mansikkaretkikuvia voitte tägäillä Instagram-tilillemme.  https://www.instagram.com/mansikkatilajarmovaltari/ 

Mansikan itsepoiminta on alkanut!

Juhannuksena mansikkalippu vaihtui siniristilippuun.

Videoklippien tutkimista.  Hyvältä näyttää, tuumivat Olga ja Jarmo.

Juhannus oli ja meni.  Aattoillalla laskimme mansikkalipun alas ja vaihdoimme tilalle siniristilipun.   Entinen työntekijämme ja nykyinen Kotipizza-kollegamme Olga Imatralta tuli vierailulle Esan kanssa, ja alkuilta ja osa juhannuspäivääkin kului hieman erikoisemmissa merkeissä:  Mainosvideoita kuvaten.  Pieni tuotantotiimimme nauroi välillä ihan katketakseen, ja muutamia uusintaotoksia jouduimme tekemään, kun pääesiintyjältäkin pokka petti.

Olga oli tehnyt alkuvalmistelut, eli hänen ideansa mukaisesti pääosassa näissä huumoripitoisissa lyhytvideoissa on Personal Trainer Olga.  Videoiden Olga on aktiivisesti kuntoilua harrastava, terveysasioista erittäin kiinnostunut nuori nainen, joka haluaa jakaa tietoa - vaikka on itsekin melkoisen sekaisin erinäisistä terveysvaikutteista.  Torjunta-aineettomuus on kuitenkin asia, mistä nainen on todella täpinöissään.  Ja sehän ei ole mikään ihme!

Oikea Olga on todellinen luonnonlahjakkuus näyttelijänä.  Tässä videoista ensimmäinen!

Illan tullen sytytimme sitten perinteisesti juhannuskokon.  Se koostui pääasiassa puisista mansikantaimilaatikoista, joita oli kevään istutusten jäljiltä kerääntynytkin melkoinen kasa.  Kokolle kerääntyivät makkaranpaistoon marjatilamme meillä asuvat työntekijätkin.

Juhannuskokolla.

Tulkaahan poimimaan mansikoita, Personal Trainer Olga kertoo videolla, kuinka homma tapahtuu!  Kannattaa muuten seurata Facebookiamme, sillä sitä päivitän joskus montakin kertaa päivässä, mutta blogipostauksia ehdin tekemään harvemmin.  Facebookiimme pääset täältä.

Mansikkakakku isolle porukalle

Maanantaina torin myyjätyttömme kävivät tutustumisvierailulla tilallamme.  Pelloilla kiertelyn jälkeen grillailimme, ja jälkiruoaksi leivoin jättikokoisen mansikkakakun - paikalla kun olivat tietenkin myös marjatilamme muutkin työntekijät.

Ohje on todella yksinkertainen:  12 kananmunaa ja 6 dl sokeria vatkataan huolellisesti, ja seokseen lisätään 6 dl vehnäjauhoja, joihin on sekoitettu 2 tl leivinjauhetta.  Jauhoseos lisätään siivilöiden.  Paistetaan reunallisella uunipellillä 170 C°.  (Vuoraa uunipelli leivinpaperilla, paperi kannattaa vielä voidella ja jauhottaakin.) 

Valmis kakkupohja leikataan kahtia.  Halutessaan pohjalevyt voi vielä halkaistakin, silloin kakkuun tulee neljä kerrosta.  Sitten kostutus esimerkiksi mansikkamehulla (myös kansiosan sisäpuoli) ja täytteeksi runsaasti mansikoita, kenties muitakin marjoja/hedelmiä, ja runsaasti kermavaahtoa.  Minä vatkasin tähän kakkuun peräti litran kermaa (noh - taisi osa vaahdosta mennä parempiin suihin kera mansikoiden jo kokoamisvaiheessa).  Runsaalla kermavaahdolla kuorrutettu kakku viimeistellään tuoreilla mansikanmollukoilla.  Kannat voi jättää irrottamatta - ne kuuluvat kesään.  Itse laitoin muutaman mansikankukankin somisteeksi - tosin isäntä tuumaili, että "nuasta kukista olis kypsyny litra mansikoota!"

Tästä kakusta riittää herkuteltavaa ainakin parillekymmenelle hengelle.  Petteri-kissammekin sai palan kermaista kakkua, ja niin innoissaan se popsi, että nenänpääkin oli ihan kermavaahdossa.

Tänään on juhannusaatto, ja torimyyntipisteemme palvelevat niin kauan kuin asiakkaita ja myytävää riittää.  Minä palvelen täällä tilamyynnissä, eli tervetuloa noutamaan juhannuksen mansikat, herneet, sipulit, porkkanat ja tietenkin uudet perunat!  Meiltä löytyy myös raparperia, muhkeita varsia käydään vetämässä suoraan raparperipuskasta euron kappalehintaan.  Ja täällä tilalla minä keittelen kaupan päälle vielä donitsikahvitkin!  Tervetuloa!

Tässä marjatilamme tämänhetkiset työntekijät.  Porukasta puuttuu Amanda, joka ei päässyt paikalle.