keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Kaikki kasvamassa

Eilen 4.6.2013 saatiin herneiden verkot laitettua paikoilleen.
Herneenpalot kurkkivat kateharson alta.
Eilen saatiin herneille laitettua tukiverkot.  Kateharson alla olevat ensimmäiset kylvökset ovat kehittyneet niin hienosti, että näillä näkymin myytävää tulee juhannusviikolle - kuten on ollut tavoitekin.  Perunatkin on nyt mullattuna.

Tänään tuli istutettua viimeisetkin uudet mansikantaimet.  Viimeinen kahdentuhannen taimen jälkitoimituskin on nyt siis kasvamassa, joten päätimme pitää illattain grillijuhlat. Grillikotamme on ahkerassa käytössä aina kesäaikaan, sillä mansikan satokauden aikana kota toimii poimijoiden taukotupana.  Illattain meillä asuvat työntekijämme grillailevat milloin mitäkin.  Tänään grillailimme makkaran lisäksi sämpylöitä.

Viimekesäisiä mansikoita on vielä jonkin verran pakastimessa, joten leivoin mansikkakakun.

Koskapa uusi mansikkamaamme tavallaan "syntyi" lopullisesti tänään, kun kaikki taimet saatiin maahan, tuo mansikkakakku oli mansikkamaamme syntymäpäiväkakku.  Samalla kaikkien kesän aikana syntymäpäiviään viettävien työntekijöidemme kakku, sillä kiireisimmän sesongin aikana en kakkuja välttämättä ehdi tekemään.
HAPPY BIRTHDAY TO OUR NEW STRAWBERRYFIELD!

lauantai 1. kesäkuuta 2013

Virallisesti KESÄ!


Raparperin kukkaloisto houkutteli perhosiakin.  Mikä lie tämä yksilö, kertokaahan ken tunnistaa?
JK 3.6.2013:  Olli Elo, perhosharrastaja Mäntsälästä kertoi, että kyseessä on vihernopsasiipi, eli entinen kangasperhonen.
Raparperipuskamme kasvavat otollisella paikalla - ulkorakennuksemme etelänpuoleisella seinustalla on lämmintä ja suojaista kasvatella valtavia lehtiruotoja ja kirpeänrapeita varsia.  Ja kauniita kukkia, jotka tosin jouduttiin taas poistamaan, ettei varsisato  muuttuisi puisevaksi.  Nämä kuvat otin toissapäivänä, ja heti perään Joona hoiti kukintojen poiston.

Joskus taannoin kävi niin, että joku ulkomaalaisista työntekijöistämme oli katkaissut kukintojen lisäksi koko kasvuston maan tasalle.  Jarmon tehtävädelegointi oli ymmärretty "hieman" väärin, syynä oli ilmeisesti työntekijän huono englanninkielen taito.  No, sinäkin vuonna raparperi ehti kasvattaa satoa uudelleen, eli kyseessä oli vahingossa tapahtunut nuorennusleikkaus.

Meillä tehdään raparperista jos jonkinmoisia piirakoita, mehuja ja hilloja. Yhteishyvän sivustolta aion kokeilla seuraavaksi raparperisorbetin valmistusta. http://www.yhteishyva.fi/ruoka-ja-reseptit/reseptit?reseptihaku=raparperi

Tänään ripautti lopultakin hieman vettä.  Sademäärä jäi kuitenkin alle viiden millin, mutta hyvää teki kasvustoille sekin.   Samalla ilmakin hieman raikastui.

Tänään olimme aamukahdeksalta Susannan kevätjuhlassa.  Yläasteaika on hänellä nyt taaksejäänyttä elämää, ja syksyllä odottaa lukio.  Joona taas siirtyy syksyn tullen yläasteelle, eli perheemme viimeinen suvivirsi ala-asteella laulettiin tänään.    Susannan tunnelmia voi lukea hänen blogistaan. http://mytypicalworld.blogspot.fi/2013/06/lomalla-viimeinkin.html

Kun tässä kerran linkkejä aloin jakamaan, tässä linkki myös esikoisemme blogiin. http://www.mutsiavautuu.com/2013/05/sakkiviljelmakuulumiset.html

torstai 30. toukokuuta 2013

Taikinaanen loppu

Ku pihalla oli niin kuuma, päätin mennä tupahan.  Leipomahan.  Ny on kuuma tuvaskin.
Voi poijat ku ahanehella oli taikinaanen loppu.

Mä päätin teherä viälä satsin nokkoosleipää, ennenku nokkooset kasvaa aivan hanittomiksi.  Kasvukauren aluus ne on parahimmillansa, eikä niis oo mitään maronreikiäkää niinku sitte täysikasvuusis.

Mulloli kattilas vesi kiahumas, ja hanskat käres rupesin lappaamahan noukkimiani nokkoosenversoja vetehen. 

Hetkuusen siinä sitten nokkoosia kiahauttelin.  Tapaan käyttää sen keitinveren taikinanesteenä, tervehellistähän se on.  Ny sitä vaan oli turhan palijo, mutten malttanu poiskaan heittää, terveysliäntä.  Kaaroon yleiskoneen kulhohon koko satsin.  Mutta ku se oli kuumaa, niin panin kylymää vettä jähärykkeheksi. Eli mulla oli entistä enemmän sitä tervehellistä liäntä.

No, heitin jauhoja sekahan ensin pussillisen. Liävää ku mikä. Ei ku lisää jauhoja seuraavasta pussista. Ei tottaviäköhön, kone rupes jo heittämähän jauhoja yli niin jotta turvasuajus vaan klapaji, vaikka isoo kones onkin.

Loppujen lopuuksi ei auttanu muu ku kumaasta se velliinen taikina leipoma-alustalle ja jatkaa jauhojen lisäämistä käsipelillä.  Käret oli kyynärpäihin asti taikinas, ku yritin väännellä ja käännellä sitä jukelitoonta taikinamölttiä.  Mutta loppujen lopuuksi tuli kyllä monta pellillistä paistettavaa.


Sen mä sanon, että tälle kesää en tee enää nokkoosleipää, en. Meillon ny koko kesäksi sen sortin evästä.  Mutta hyviä tuli.  

Mä löyrin tällääsen linkin, käykääs kattomas, kuinka tervehellisiä nokkooset onkaan! http://elonkeha.fi/blog/nyt-nokkosaika

Tuoksujen huumaa ja säätilaa kuumaa


Kielojen kukinta on parhaimmillaan.  Taustalla näkyy uutta mansikkaistutusta.
Paikkakuntaamme pitkään hellinyt lämpöaalto tuntuu kerrassaan kummalliselta.  Luonto on kirinyt kiinni myöhäisen kevään, ja kasvukausi on jo normaalia aikataulua edellä.

Tälle päivälle on luvassa jopa 28 °C.  Ei hassumpaa.  Kastelupumppu on toiminnassa joka päivä.  Vanhoja mansikkamaita kastellaan tihkukastelun kautta suoraan juuristoon, mutta yläkuvassa taustalla näkyy uusin istutus, jota kastellaan pari ensimmäistä viikkoa yläkauttakin.  Vasta taimien juurruttua kunnolla siirrytään pelkkään tihkukasteluun.

Mansikat nauttivat lämmöstä, mutta niin nauttivat rikkaruohotkin.  Voikukka on kauniista ulkonäöstään huolimatta pelloillamme todellinen riesa, jonka kitkemisessä riittää työtä pitkin kesää.

Työntekijämme ovat työn lomassa hankkineet melkoisen "lomarusketuksen".  Täytyypä todeta, että kyllä nyt kelpaa olla ulkotöissä.  Vuosi sitten mansikanistutuskin tapahtui toppavaatetuksessa.

Onhan se voikukka kaunista katsella, mutta voi sitä työmäärää minkä se aiheuttaa!

maanantai 27. toukokuuta 2013

Komiaa keliä

Mansikanistutus etenee vauhdilla.  Kuva 23.5.2013.

23.5.2013  Istutus vaatii monta erilaista työvaihetta.
24.5.2013  Mitähän tekisimmekään ilman vuolaana virtaavaa Kyrönjokea?  Emme ainakaan viljelisi mansikoita.
  

24.5.2013  Toimii!  Sadetusputket saatiin liitettyä ja Kyrönjoki kastelee.
  
Polkan uudet taimet ovat hyvässä kasvussa taustalla.  Vladi tarkkailee sadetusta, tehden samalla istutusreikiä Sonatalle.
Kyrönmaan aluetta on pitkän aikaa hellitty lämmöllä ja auringolla.  Oikeasti tämä tuntuu ihan uskomattomalta, viime kesän surkeat kelit kun ovat vielä tuoreessa muistissa.

Polkan istutus on jo saatu päätökseen, tällä hetkellä istutetaan Sonataa.  Perkaamista riittää, etenkin voikukat ovat todellinen riesa.  Perattavaa on myös sipulitunneleissa, ja porkkanatkin vaativat hoitoa.

Tässä alimmaisessa kuvassa näkyy herneiden kolme eri kasvuvaihetta:  Oikealla, harjuissa kasvavista herneistä saadaan satoa vajaan kuukauden kuluttua.  Etualalla harson alla olevat saavat myöhemmin tuekseen herneverkot ja antavat satoa heinäkuun keskivaiheen tienoilla. Taustalla kasvavat avomaan herneet valmistuvat viimeisinä.

Eriaikaiset istutukset takaavat myyntiin aina oikeanlaiset, tuoreet ja makeat herneenpalot.  Vesi herahtaa kielelle pelkästä ajatuksesta.  Herneet ja mansikat, tervetuloa kesä!

perjantai 17. toukokuuta 2013

Yhden hehtaarin yksinäisyys

Tänään Maaseudun Tulevaisuus-lehden päivän kuvana oli tämä Jarmon ottama kuva.

Keskiviikkona 15.5.2013 paistoi aurinko.  Mansikanistutus oli alkuvaiheessa, ja näky oli laajuudessaan epätoivoisen tuntuinen:  kilometritolkulla istutettavia mansikkapenkkejä.

Eilen saimme täydennystä työntekijätiimiin.  Tämänhetkisellä kahdeksan hengen porukalla istutetaan loput uudet taimet, perkaillaan vanhempia mansikkapenkkejä ja tehdään muita kevättöitä.  Vasta poiminta-aikana tarvitsemme lisää työntekijöitä.

Minä olin tänään toista kellonympärystää töissä pizzeriassamme, ja kyllähän oli vipinää.  Upea sää, viikonlopun alku ja juuri jaetut tarjouskupongit aiheuttivat ajoittain pitkiäkin jonoja, mutta hienosti selvisimme.
Pihamme tuuliviiri sammaloituu.  Tahkonpyöritystaukoko ukolle ja akalle?
Silloin, tällöin ihmetellään, miksi toimimme monella alalla.  Tässä kuvassa konkretisoituu se mitä tapahtuu, jos pyörittää samaa tahkoa liian kauan: Sitä sammaloituu. Tässä syy, minkä vuoksi olemme monialayrittäjiä. Talvet väännetään pizzaa, kesällä siirrytään mansikkahommiin.  Kaikesta huolimatta täytyy ajoittain tarkistaa korvantaustat, josko naavaa pukkaa.  Mikäli niin pääsee käymään, edessä on  isommanlaatuisen itsetutkiskelun paikka.

keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Kevät etenöö hissuksensa

6.5.2013 Harjakone antaa kyytiä vanhoille, kuolleille lehdille.

6.5.2013 Torjunta-aineeton viljelytapamme vaatii erityistoimenpiteitä:  Imuroimalla edellisvuotiset kasvinjätteet pois sadaan harmaahomeen tartuntavaaraa minimoitua.  Tämä viimeistelytyö tehdään harjauksen jälkeen.

13.5.2013  Uusien taimien istutusta.  Nyt käytössämme on pelto, missä ei koskaan aikaisemmin ole mansikkaa kasvatettu.

13.5.3013 Kuten sateenkaarestakin näkee, vettä tuli illalla. Siitä huolimatta meneillään on kastelulaitteiston asennustyöt.
Mansikkakylmiömme hurisee viileyttä.  Mansikanmollikoita siellä ei kuitenkaan vielä ole, sen sijaan siellä on valtaisa määrä puisia laatikoita.  Laatikot pitävät sisällään toiveen ihanasta mansikkakesästä uusien taimien muodossa.  Istutustyötä riittää päiväkausiksi, huomisin saamme lisää työvoimaa.

Kaikki vanhat mansikkapenkit on nyt harjattuna - ja tuotantotavastamme johtuen myös imuroituna.  Erikoisvalmisteinen imuri on veljeni valmistama.  Torjunta-aineeton viljelytapamme vaatii erikoista kalustoa, siispä sellaiset täytyy kehitellä ja valmistaa/valmistuttaa.

Jos me iloitsemme mansikoille kehitetystä imurista, esikoisemme tytär riemuitsee ihan tavallisesta imurista.  Tämä linkki johdattaa teidät Herttoniemeen http://www.mutsiavautuu.com/2013/05/imurin-tuulessa-bailaava-lapsi.html jossa imurointi on bailaamisen arvoinen asia.