Mansikkainen aika alkaa!

Milla, Linda, Felicia, Pauliina ja Jarmo.  Anna ei päässyt vierailulle, mutta hän on käynyt meillä aikaisemmin.

Petteri-kissamme seurasi kiinnostuneena perässä, kun Jarmo meni tyttöjen kanssa mansikkapellolle.

Eilen kutsuimme myyjätyttömme tutustumaan tilaamme.  Tosin Millalle paikka on tuttu jo viime kesästä, sillä hän työskenteli kotimyynnissämme jo silloin.  Myös Linda tuntee mansikkatilamme, sillä hän on ollut myyjänämme kauppatorilla jo edellisinä kesinä.  Viimevuotisista tytöistä jatkaa myös Anna, mutta hän ei päässyt eilen tulemaan.

Uusina tyttöinä aloittavat Pauliina ja Felicia.  Pauliinalle mansikanpoiminta on tuttua, sillä hän on ollut meillä itsepoiminnassa perheensä mukana useana vuonna.  Nyt poiminta muuttuu torimyyjän työksi.

Peltokierroksen jälkeen siirryimme grillikotaan grillailemaan, ja jälkkäriksi leivoin kesän ensimmäisen mansikkakakun tuoremarjoista.

Huomenaamulla poiminta alkaa jo ennen kuutta.  Kesän ensimmäiset mansikat matkustavat Vaasan kauppatorille aamuyhdeksäksi.

Ps.  Ihan vielä emme tarvitse lisätyövoimaa, mutta loppukuuta kohti mentäessä poimijoita tarvitaan lisää.  Silloin pääsevät töihin ensimmäisenä likietäisyydellä asuvat.  Kehenkään ei vielä ole otettu yhteyttä, me soittelemme sitten kun aika on kypsä.  Ei kun siis mansikat, eli pääsato alkaa kypsymään.

Mansikkaiset hymyt.

Yksinkertaisesti hyvää.

Kaikki marjatilamme tämänhetkiset työntekijät osallistuivat "grillibileisiin".  

Mansikka-aika yllätti

Usein puhutaan, kuinka erinäiset säätilan vaihtelut yllättävät.  Lumentulo yllättää, liukkaus yllättää, pakkasen purevuus yllättää...   Nyt täytyy todeta, että mansikka-aika melkeinpä pääsi yllättämään.  Meidätkin, viljelijät.

Myöhäinen kevät ja sittemmin seurannut lämpöaalto on saanut mansikkamaalla aikaan niin nopeita muutoksia, että mansikat ovat punastuneet nopeammin kuin olisimme uskoneetkaan.

Hyvä niin.  Keskiviikkona aloitamme torimyynnin.  Myyjätytöt tulevat tänään meille tutustumiskäynnille.  Onhan myyjän tärkeää tietää, missä ja kuinka meillä viljellään.  Ilman torjunta-aineita.  Sen toki tietää moni jo entuudestaan.

Herttoniemen pikkufriidu vierailulla

Petteri avusti kypsien mansikoiden etsimisessä.

Toissapäivänä tyttärentyttäremme Aava  kävi Petteri-kissamme kanssa tutkimassa mansikoiden kypsymistilannetta.  Näppärästi pikkufriidu poimikin ihan omin kätösin punaisimmat mollukat, pisteli suuhunsa ja maiskutteli hyväksyvästi.  Vielä mansikoita ei myyntiin asti ole, mutta nopeasti näyttävät kypsyvän.

Porkkanatkin ovat kasvaneet mukavan kokoisiksi, ja erityisen ilahtunut Aava oli ensimmäisistä herneistä.

Viime yö oli kolea, mutta pakkasen puolelle ei meillä onneksi mennyt.  Seuraammekin tarkasti tilannetta hallanvaaran lähestyessä, sillä valmius hallantorjuntaan sadetuksen avulla pitää olla kunnossa.

Nyt on kuulkaas leikkimökkikin siivottuna. Linkistä pääsette visuaaliselle vierailulle, suoramyynnin alkaessa voitte tulla tutustumaan paikan päälle!  http://www.mutsiavautuu.com/2013/06/mehukestit-leikkimokissa.html

Nojapyörän kyytiin haettiin myös porkkanoita.  Makeita ja rapeita.

"Ne on kuule hernehiä."  Murteellista lausahdusta enemmän pikkufriidua taisi hymyilyttää herneiden maku.

Luonnon värinäytelmää

Vasemmalla näkyy Palon kivisiltaa Saarenpään kylän kohdalla. 

Kylämme laituri Järvenkylän rannassa.

Olen viime aikoina pyrkinyt harrastamaan työmatkapyöräilyä, mikäli se suinkin on ollut kelin ja ajan puitteissa mahdollista.  Matkaa pizzeriaamme Laihialle kertyy meiltä lyhimmän kautta noin yhdeksäntoista kilometriä yhteen suuntaan.  Eilen töissä meni myöhään, ja kotiutuminen pyöräillen kesti sekin normaalia kauemmin, koska pysähdyin monet kerrat ottamaan valokuvia.  Nämä kuvat olen ottanut hieman ennen puoltayötä.  Luonnon värinäytelmä oli todella upeaa katseltavaa!

Aamulla latasin facebookiin jonkun näistä kuvista kertoillen samalla, kuinka minulla on aina kamera mukanani.  Sen jälkeen lähdin taas pyöräilemään kohti Laihiaa.  Matkalla tapasin keskellä tietä lyllertäviä untuvikkoja, jotka nyt googlen kuvahaun perusteella tunnistin lokinpoikasiksi.  Lokkejahan siinä lentelikin, mutta miksi nuo kaksi pienokaista lyllersivät keskellä tietä...   En muista moisia aikaisemmin nähneeni, olivatpahan suloisia!  Pysähdyin välittömästi kaivamaan laukkuani, mutta samassa muistinkin, että kamera jäi työpöydälle.  Arrrgh!  Kännykkäni kuvaotokset ovat niin heikkolaatuisia, että niistä ei iloa ole.

Marjatilallamme on maisteltu ensimmäiset kypsät mansikat!  No, eipä niitä vielä myyntiin asti ole ennen ensi viikkoa.  Tänään olivat olleet televisiostakin kuvaamassa meillä, eli TV kakkosen Ylen alueuutisissa pitäisi tuleman kuvia meiltä, klo 19.

Tänään pyöräillessäni kotia kohti, kuvassa olevalla kylämme laiturilla oli paljon lapsia.  Huomioni kiinnitti kovaääninen nahistelu.

-  Ei varmana se oo uskaltanu pussata ketään!
-  Onpas, kyllä varmana on!
-  Eikä oo, se on sellaanen nyssy.

Kyllä ne on kauhioota nua kersaan propleemat.

Taustalla Saarensivun riippusilta.

JK. klo 19.25  No tulihan sieltä teeveestä välähdyksiä meiltä!  Vielä ei kuitenkaan mansikkalippuamme salkoon nosteta, sillä vasta ensimmäisiä punaisia mollukoita on löytynyt.  Mutta tästä se alkaa!

Tuon suurimman oli kuulemma toimittaja pistänyt poskeensa... :)

Tilannetiarootusta marjatilalta

 Mansikka kukkii - 

ja toiveet on korkealla.

Kunhan ei vieraaksemme

saapuisi hyinen halla.

Sipulit tunnelin lämmös

vehreää vartta pukkaa.

Puutarhamme lumipalloheisi

täynnä on valkeaa kukkaa.

Siinä tärkeimmät asiat tältä päivältä.

Eipä tässä muuta, 

terveisin Reija & Jarmo

Kaikki kasvamassa

Eilen 4.6.2013 saatiin herneiden verkot laitettua paikoilleen.

Herneenpalot kurkkivat kateharson alta.

Eilen saatiin herneille laitettua tukiverkot.  Kateharson alla olevat ensimmäiset kylvökset ovat kehittyneet niin hienosti, että näillä näkymin myytävää tulee juhannusviikolle - kuten on ollut tavoitekin.  Perunatkin on nyt mullattuna.

Tänään tuli istutettua viimeisetkin uudet mansikantaimet.  Viimeinen kahdentuhannen taimen jälkitoimituskin on nyt siis kasvamassa, joten päätimme pitää illattain grillijuhlat. Grillikotamme on ahkerassa käytössä aina kesäaikaan, sillä mansikan satokauden aikana kota toimii poimijoiden taukotupana.  Illattain meillä asuvat työntekijämme grillailevat milloin mitäkin.  Tänään grillailimme makkaran lisäksi sämpylöitä.

Viimekesäisiä mansikoita on vielä jonkin verran pakastimessa, joten leivoin mansikkakakun.

Koskapa uusi mansikkamaamme tavallaan "syntyi" lopullisesti tänään, kun kaikki taimet saatiin maahan, tuo mansikkakakku oli mansikkamaamme syntymäpäiväkakku.  Samalla kaikkien kesän aikana syntymäpäiviään viettävien työntekijöidemme kakku, sillä kiireisimmän sesongin aikana en kakkuja välttämättä ehdi tekemään.

HAPPY BIRTHDAY TO OUR NEW STRAWBERRYFIELD!

Virallisesti KESÄ!

Raparperin kukkaloisto houkutteli perhosiakin.  Mikä lie tämä yksilö, kertokaahan ken tunnistaa?
JK 3.6.2013:  Olli Elo, perhosharrastaja Mäntsälästä kertoi, että kyseessä on vihernopsasiipi, eli entinen kangasperhonen.

Raparperipuskamme kasvavat otollisella paikalla - ulkorakennuksemme etelänpuoleisella seinustalla on lämmintä ja suojaista kasvatella valtavia lehtiruotoja ja kirpeänrapeita varsia.  Ja kauniita kukkia, jotka tosin jouduttiin taas poistamaan, ettei varsisato  muuttuisi puisevaksi.  Nämä kuvat otin toissapäivänä, ja heti perään Joona hoiti kukintojen poiston.

Joskus taannoin kävi niin, että joku ulkomaalaisista työntekijöistämme oli katkaissut kukintojen lisäksi koko kasvuston maan tasalle.  Jarmon tehtävädelegointi oli ymmärretty "hieman" väärin, syynä oli ilmeisesti työntekijän huono englanninkielen taito.  No, sinäkin vuonna raparperi ehti kasvattaa satoa uudelleen, eli kyseessä oli vahingossa tapahtunut nuorennusleikkaus.

Meillä tehdään raparperista jos jonkinmoisia piirakoita, mehuja ja hilloja. Yhteishyvän sivustolta aion kokeilla seuraavaksi raparperisorbetin valmistusta. http://www.yhteishyva.fi/ruoka-ja-reseptit/reseptit?reseptihaku=raparperi

Tänään ripautti lopultakin hieman vettä.  Sademäärä jäi kuitenkin alle viiden millin, mutta hyvää teki kasvustoille sekin.   Samalla ilmakin hieman raikastui.

Tänään olimme aamukahdeksalta Susannan kevätjuhlassa.  Yläasteaika on hänellä nyt taaksejäänyttä elämää, ja syksyllä odottaa lukio.  Joona taas siirtyy syksyn tullen yläasteelle, eli perheemme viimeinen suvivirsi ala-asteella laulettiin tänään.    Susannan tunnelmia voi lukea hänen blogistaan. http://mytypicalworld.blogspot.fi/2013/06/lomalla-viimeinkin.html

Kun tässä kerran linkkejä aloin jakamaan, tässä linkki myös esikoisemme blogiin. http://www.mutsiavautuu.com/2013/05/sakkiviljelmakuulumiset.html