Polkan itsepoimintaa

Onpas upea päivä tulossa!  Aurinkoinen paistaa niin kauniisti kuin vaan kesäpäivänä voi paistaa, tosin illattain on ilmeisesti muutama kosteuttava pisarakin tulossa.

Nyt kuulkaas on sitten Polka-lajikekin itsepoiminnassa! 7 €/kg, eli n. 3,50 €/litralta voi poimia noita makeistakin makeimpia herkkuja.  Myös herneitä voi poimia itse, 4 €/kg.  Meillä on muuten valehtelematta torin komeimmat ja tuoreimmat herneet, joten ihmekös tuo, kun ovat joinakin päivinä loppuneet aivan kesken!

Me tehtiin Jarmon kanssa eilen ehtoolla pitkä kävelylenkki pitkin viljelysmaidemme laitamia.  Todettiin, että tämähän on ihan kuin lomalla oltaisiin:  Kuvattiin kukkia ja kimalaisia. Ihasteltiin uuden mansikkamaamme kukinnan edistymistä.  Tehtiin viljelysuunnitelmia tuleviksi vuosiksi.  Ei hassumpaa tuollaisena iltana, kun ilta-aurinko lämmittää, linnut visertävät ja kimalaiset pörisevät.  Maalla on mukavaa, niinhän se on. 

Tulkaahan tekin aistimaan maaseudun tunnelma tänne vuolaan Kyrönjoen rantamaille!  Itsepoiminnan lisäksi meiltä saa tietenkin valmiiksipoimittujakin herkkuja.  Ja kaupan päälle donitsikahvit!  Vaasan kauppatorilla myyjätyttömme palvelevat aamuyhdeksästä alkaen.

Ps.  Tuota videota en saanut tänne blogiin ladattua hidastettuna, yritän jossain vaiheessa uudelleen.  Hidastettuna se löytyy ravintolamme Facebook-sivustolta eli täältä.

Aamu-usvaisen pellon hymyilevät mansikat

Kuvattu tänään n. klo 6.10.  Taustalla pojat siirtävät rastasverkkoa pois poimittavalta alalta.

Aikainen kuvaaja upeita kuvauskohteita löytää, vai mitä...?!  Tuo aamu-usva on yksi kesäisen aamun kauneimpia asioita.  Pian näiden kuvien ottamisen jälkeen aurinkokin jo heitteli usvaverhon takaa ensimmäisiä säteitään.

Meille tuli alkuviikosta kysely,  jossa tiedusteltiin, josko meillä olisi töitä isokyröläisen mansikkafarmin parille venäläistyöntekijälle.  Meillä on kuitenkin tarpeeksi poimijoita, ja ensi viikolla, Polkan pääsadon käynnistyessä, palkkaamme lisäksi lähiseudun nuoria poimimaan.  No, tänään voi lehdistä lukea, mistä homma naapurikunnan mansikkafarmilla kiikastaa. Tästä pääsee nettiversioon.  Eikä ole muuten ensimmäinen kerta, kun siellä on ongelmia.  Mahtaa olla mukavaa päästä etusivun uutisiin...!

Taannoin me muuten otimme töihin kyseisen marjatilan poimijatytön, jolla oli myös ollut ongelmia palkkasaatavien kanssa kyseisellä tilalla.  No, kuinka ollakaan - tytöllä syntyi romanssi meillä silloin työskennelleen pojan kanssa.  Nyt he ovat naimisissa, ja heillä on kaksi lasta.  Voisiko ajatella niin, että tapahtumassa oli "onni onnettomuudessa"!

Jotain työntekijöiden kohtelusta kertoo sekin, kun joka vuosi palkataan uudet työntekijät.  Meillä samat työntekijät viihtyvät vuosikaupalla.  Tällä hetkellä meillä työskentelevistä Vladi on ollut meillä töissä jo kahdeksatta kesää.  Hän tulee Bulgariasta aina mansikanistutuksen alkaessa huhtikuun tienoilla, ja hänen veljensäkin on työskennellyt meillä jo useampana kesänä. Istutusajan alkaessa kotimaista sesonkityövoimaa ei ole saatavissa, mansikka-aikana se onnistuu jo paremmin.  Myös ystävämme Sri Lankasta ovat työskennelleet meillä monena kesänä.  Srilankalaiset työntekijämme ovat myös yhteyshenkilöitämme avustustyössä, jossa olemme mukana Lionsin kautta.  Viime keväänä kävimme mm. viemässä konkreettista avustusta Gallessa sijaitsevaan vammaiskotiin.  Kävimme ensin tutkimassa avustustarpeen, ja totesimme, että heidän keittiövälineistönsä oli täysin puutteellinen.  Niinpä kävimme hankkimassa keittiöön uuden kaasulieden, monta kattilaa, riisikeittimen ja monenlaista muuta keittiövälineistöä.  Tämä on konkreettista apua, ilman välikäsiä.  Olemme siitä todella ylpeitä.

Mutta sitten mansikka-asiaa:  Aamulla poimitut, hymyilevät Polka-mansikkamme lähtivät Jarmon mukana  Vaasan kauppatorille, ja lisää poimitaan parhaillaan.  Laatikkotilauksia emme voi tässä vaiheessa ottaa lisää, mutta tilanne selkeytyy, kunhan saamme tämän päivän tilaukset poimittua.  Irtomarjaa löytyy täältä kotoakin, samaten kuin herneitä, sipulia, porkkanaa ja perunaa.  Makeita kirsikoitakin on myynnissä, tosin ne ovat espanjalaisia.  Omatkin kirsikkapuumme näyttäisivät tuottavan erinomaisesti, mutta kypsymiseen menee vielä aikaa.

Paista, aurinkoinen, paista!

Tältä näytti uudella istutuksella eilen illalla, 14.7.

Mansikkaa on kypsymässä kovasti, mutta todettakoon, jotta voi ku ilimoja piisaas!  Mansikkaa ei vielä tule ollenkaan tarpeeksi, ja Polkan itsepoimintaa emme ole vielä päässeet aloittamaan.  Valmiiksipoimittua Polkaa on nyt poimittu pari päivää, itsepoiminta voidaan aloitella toivottavasti viikonloppuna, mutta paremminkin ensi viikolla.

Tällä hetkellä itsepoiminnassa on Sonata, ja jonkin verran Koronaa.  Tilanne kannattaa kuitenkin varmistaa puhelimitse, sillä eilenkin meille tuli itsepoimijoita pellon täydeltä heti aamupäivällä.

Herneitä riittää, ja  nehän ovat mitä mainioin proteiinin lähde. Hiilihydraatteja ja ravintokuituakin herneissä on runsaasti.  Hiilihydraatit ovat hitaasti sokeristuvia, joten herneet soveltuvat erinomaisesti diabeetikonkin ruokavalioon.  Ensi viikolla aloittelemme herneidenkin osalta itsepoiminnan.

Nyt menen tekemään donitseja.  Valmistan ne kakkutaikinasta, donitsirobotilla homma hoituu näppärästi.  Donitseja on tarjolla kotimyyntiasiakkaillemme veloituksetta tuolla kahvipöydässämme, ja niitä voi ostaa mukaankin.

Tervetuloa suoraan tänne tilalle, tai Vaasan kauppatorin myyntipisteisiimme! 

Rabben muistolle

RABBE GRÖNBLOM 3.5.1950 - 29.6.2015

Tämä kuva Jarmosta ja Rabbe Grönblomista on otettu 2.11.2011 saadessamme Vuoden Yrittäjä -palkinnon. Tuolloin Rabbe sai vielä olla terve.

Vakavasti sairastuttuaankin Rabbe jaksoi olla kiinnostunut bisnesasioista. Voitettuaan ensimmäisen kerran syövän, hän tuli ystävänsä kyyditsemänä käymään ravintolaamme Laihialle. Käsittääkseni hän oli tuolloin ihan ensimmäisiä kertoja liikkeellä sairaalan ja kodin ulkopuolella, ja hän pahoitteli kovasti, kun ei voinut tavalliseen tapaansa kätellä.

Näin tuolloin huomattavasti laihtuneen miehen - joka sairaudestaan huolimatta pursusi innokasta elämänasennetta. Käsittämätöntä - mutta niin Rabben tapaista! Hän kyseli kuulumisia, ja oli kovasti kiinnostunut etenkin burgereista, jotka tuolloin olivat ravintolassamme uutta. Muistan, että Rabbe söi tuolloin pekoniburger-aterian.

Viimeisen kerran tapasimme Rabben ja vaimonsa Kerstinin Sri Lankassa, jossa olimme viime keväänä lomailemassa.  Grönblomin perheellä on huvila tuolla hymyjen saarella, ja Rabbe kutsui meidät illalliselle huvilalleen.  Tuolloin Rabbe näytti ulkoisesti hyvinvoivalta, vaikka vatsakipuja kuulemma olikin. 

Tuo päivä oli Poya-päivä, eli täydenkuun päivä.  Silloin kaupat olivat kiinni, ja Rabbe harmitteli, kun juomaksi oli tarjottavana "vain" Cokista.  Hän oli ajellut ympäriinsä, mutta olutta ei ollut saanut mistään.  Mutta voi kuinka hyvältä puutarhassa grillattu kala maistuikaan, ihan ilman olutta! 

Tuntuu käsittämättömältä, että tuo tapaaminen jäi viimeiseksi. Tuolla kosteassa tropiikissa, pimentyvässä illassa  keskustelimme bisnesasioiden lisäksi mm. kilpikonnien munien pelastamisesta. Yövahti oli nähnyt, kun kilpikonna oli muninut heidän huvilansa hiekkarantaan. Rabbe oli siirtänyt munat huvilansa puutarhaan, suojaan munarosvoilta. Viranomaisetkin olivat olleet tyytyväisiä.

Rabben siunaustilaisuus on Vaasan kirkossa tulevana lauantaina.

Innostusta, kannustusta,
voitontahtoa jaloa
ja ongelmahetkiin valoa.

Tätä kaikkea saimme sinulta, Rabbe.

Kiittäen: Reija ja Jarmo Valtari

Polka kypsyy, mutta hitaasti

Tänään en ole kerta kaikkiaan ehtinyt tekemään päivityksiä aikaisemmin.  Olen yrittänyt parhaani mukaan vastata puhelintiedusteluihin - jopa lankapuhelimmekin soi - sillä kaikki tiedustelevat mansikkatilannetta.  Ja voi raukkaa sitä puhelinmyyjää, joka jossain välissä soitti kaupaten lehtiä!  Myönnettäköön, että tuli sanottua äkäisesti.  Mutta eiköpä tuo ollut molemmille parempi, että puhelu loppui lyhyeen.

Tiedusteluja tulee puhelimen lisäksi kaikkien mahdollisten kanavien kautta, enkä ole tainnut vieläkään vastata kaikille.  Koko ajan joku piippaa ja viestiä pökkää.

Marjaa on tulossa kovasti, mutta kypsyminen on hidasta.  Tämän päivän itsepoiminta-ala on varmaankin läpikäytynä neljään mennessä.  Valmiiksipoimittua riittää vielä.

Kotimaisen sadon myöhästymisen takia kaupoissa ja toreilla on tarjolla vielä paljon ulkomaista mansikkaa.  Eilisessä aviisissa mainostettiin ruotsalaisia mansikoita - ja kaupanpäällisenä oli saatavana suomalainen ämpäri!  Liekö tuo ämpärin suomalaisuuden mainostaminen tarkoitettu vitsintapaiseksi - minulla kun se nostatti hymyn huulille!  Ainakin tuossa mainoksessa selvästi kerrottiin mansikan alkuperä.  Kovin paljon tapahtuu sitäkin, että ulkomaista marjaa kaadetaan suomalaisiin laatikkoihin - ja kas, marja muuttuukin kotimaiseksi.  Tiedän myös sen, että kotimaisellakin mansikalla kikkaillaan samaan tapaan.  Erään marjakauppiaan entinen työntekijä kertoili, että ABC:n parkkipaikalla oli tapahtunut kummia - Savosta  tuotu mansikka oli muuttunut pakettiautosta toiseen siirrettessä paikalliseksi, itse viljellyksi.  Näinhän sitä bisnestä tehdään!

Meillä on nyt mansikan kohdalla siirtymävaihe, jonka takia marjoista on pienoista pulaa:  Varhaislajikkeet alkavat olemaan loppu, ja päälajikkeemme Polka on vasta kypsymisen alussa.  Ensi viikolla alkanee Polkan pääsadon huipennus, jota toivon mukaan kestää parisen viikkoa.  Torjunta-aineeton viljelytapamme aiheuttaa sen, että satoa ei tule läheskään niin paljon kuin saisimme normaaliviljelyllä.  Alaa meillä on kuitenkin viisi hehtaaria, joten poimittavaa riittää mukavasti pienemmästä sadosta huolimatta.  Ja mikä parasta - meidän mansikkamme eivät suuta kirvele!  Sen sijaan ne suorastaan hivelevät makuaistia.

Mansikkatilanteesta saa reaaliaikasta tietoa parhaiten soittamalla puh. 0400-667179/Jarmo tai 040-5963111/Reija.  

Näkymä jokirannastamme tänä aamuna.

Tänäänkin on mansikkapäivä

Torilla on tänään myymässä muun muassa Lina.

Aurinkoinen paistaa, mahtavaa!  Kyllä kuulkaas hieno sää piristää mieltä kaikella tavalla.  Torilla palvelevat tänään kuvassa oleva Lina, toisella puolella toria olevalla myyntipaikallamme mansikoiden kanssa hymyilee Frida.

Kovasti aurinkoa mansikatkin tarvitsevat kypsyäkseen.  Ensimmäisiä Polka-lajikkeen marjoja poimitaan parhaillaan, mutta itsepoimintaan niitä ei vielä riitä.  Sen sijaan itsepoiminnassa on Sonata 7 €/kg, ja Honeoyen rippeitä 5 €/kg.  Poimimaan tullessa kannattaa varautua kumisaappailla, sillä osa pelloistamme on edelleenkin sateiden jäljiltä kosteita.

Eilen kävin vielä myöhään illalla ravintolassamme Laihialla.  Tulipa mieleen, että onneksi ei tarvinnut lähteä vielä Kurikkaankin, kuten ehdimme tekemään viiden vuoden ajan.  Myimme Grilli PuskaJussin liiketoiminnan kolme ja puoli vuotta sitten, ja vuokrasimme liikerakennuksen uudelle yrittäjälle.  Tuntuu siltä, että tämän marjatilan ja Laihian ravintolan hoitamisessa on aivan riittämiin puuhaa, ja ilman hyviä työntekijöitä tämäkään ei onnistuisi.  Kun puolitoista kuukautta sitten meitä haastateltiin  Pohjalainen yrittäjä -lehteen, tuli oikein itsekin ihmeteltyä takavuosien kerkiämisiään.  Nyt meinaa jaksatus loppua vähemmästäkin, tai sanoisiko viitsimys.

Mutta nyt menen kattamaan donitsikaffeepöydän asiakkaille,  Jarmo on viemässä aamun ensimmäisiä mansikoita Vaasan kauppatorille.  Meidän torimyyntipisteemme tunnistaa hymyilevästä mansikkalogostamme, ja toki katoksien piparkakkureunoissa lukee nimikin.  Tervetuloa sinne ja tänne!  Ps.  Marjatilamme Facebook-sivusto päivittyy tiheämpään tahtiin kuin tämä blogi, tervetuloa tykkääjäksi sinnekin!  Ravintolamme sivusto taas löytyy täältä.

Parahultaasta poimimiskeliä

Tämä kuva on otettu pari viikkoa sitten.  Nyt kukista on kehittynyt mansikoita.

Hippies use side door.  Pääovemme vieressä on Jarmolle osoitettu kyltti!

Onpas pelloillamme ollut vipinää!  Itsepoimijat ovat käyttäneet poutaisen sunnuntain hyväkseen, ja poimineet laatikoittain punaposkisia herkkuja talveakin varten.  Vielä on mansikoita ja  iltaa jäljellä, ja aurinkokin luo lämpimiä säteitään.

Valtarit elementissään.

Donitsikahviomme sijaitsee terassillamme.  Siellä, pääovemme vieressä, on seinällä kyltti:  "HIPPIES USE SIDE DOOR."  Se on Johanna-tyttäremme lahja isälleen.  Jarmo kun on poninhäntähiuksineen hieman "hipahtava..!"  Kyltti sopii paikalleen muutenkin, sillä itse emme juurikaan käytä pääovea, vaan nuolen osoittamassa suunnassa olevaa sivuovea.  Hippien kulku sivuovista on aikoinaan ollut käytäntönä Yhdysvalloissa.  Heidän rahansa ovat kyllä kelvanneet kauppiaille ja ravintoloitsijoille, mutta heidät haluttiin pitää pois "paremman väen" silmistä.  Noo, ehkäpä olemme hipahtavia molemmat - viereinen kuva on Kotipizzan talvipäiviltä Rukalta v. 2014.  Meillä oli jokavuotiseen tapaan teemabileet.

Itsepoiminnassa meillä on edelleen Sonata ja Korona, hinta 7 €/kg, eli 3,50 €/litra.  Marjaa on runsaasti ja se on suurikokoista.  Alakuvassa oleva perhe oli poimimassa iltapäivällä, ja kun laatikot tulivat kukkuroilleen, oli poimintakäyttöön otettu myös isoäidin hattu!

Tervetuloa poimimaan!  Valmiiksipoimittuakin löytyy jonkin verran, samaten kuin herneitä, sipuleita, porkkanoita ja perunaa.  Siiklin lisäksi meillä on nyt myös Opera-perunaa.  Opera on melko jauhoinen yleisperuna.  Ravintolassamme myymme Opera-pizzoja, ja nyt täällä marjatilalla myydään saman nimistä perunaa.  Että älkääs sitten ihmetelkö, jos perunakauppojen yhteydessä kysäisen vahingossa, jotta "Laitetaanko oreganoa?"

Kun laatikkoihin ei enää sopinut mansikoita, otettiin käyttöön isoäidin hattu!