Kaalikeitto onkin hyvää!

Vähän aikaa sitten saimme ystävältämme tuliaisena kaalinpään.  Kokoa valkokaalilla oli runsaanpuoleisesti, painoa nelisen kiloa.

Kokonsa takia se on odotellut käyttöä terassillamme, koska jääkaappiin se ei ole mahtunut.  Olen laittanut siitä osia salaattiin, ja pariin otteeseen olen silpunnut kaalisuikaleita perinteisen jauhelihakastikkeen sekaan. 

Tänään tein kaalisoppaa.  Paistelin jauhelihaa, sipulia ja vähän valkosipuliakin, sitten suolaa, pippuria ja meiramia mausteeksi.  Kaalia suikaloin kilon verran, ja kuullotin suikaleet paistinpannussa.  Sitten koko satsi kiehumaan lihaliemellä maustettuun veteen noin tunnin ajaksi.

Jopas oli hyvää!  En edes muista, koska viimeksi olisin moista herkkua valmistanut.  Syy tähän löytyy seuraavasta linkistä: http://mansikkamaalta.blogspot.com /2007_12_01_archive.html#961128740267307059 (1. joulukuuta 2007:  Kaalisopasta soppaa kerrakseen)

Linkissä mainittuun kaalisoppaan ei kuulu jauheliha.  Oikeasti se on pahaa.  Ainakin siinä tapauksessa, mikäli joutuu elämään pelkästään sillä.  Jollakin tavalla tuon dieettisopan maku on jäänyt mieleeni niin kammottavana, että jauhelihaisen sopan todella hyvä maku yllätti minut täysin.  Vegaanisen tästä sopasta saa helposti korvaamalla jauhelihan soijalla ja lihaliemen kasvisliemellä.

Joona ei kylläkään ollut keiton erinomaisuudesta samaa mieltä.  Hänen makunystyränsä tuntuivat maistavan jo pelkässä kaalikeitto-sanassa jotain pahaa.  Näin ollen päätin, että keitolle on keksittävä hauskempi nimi.  Otan nimiehdotuksia vastaan!

Kaalikeiton poristessa liedellä valmistin lanttusämpylöitä.  Olen ostanut jättipussin lanttuja, joten niistä riittää raaka-ainetta moneen kokkaukseen ja leipomukseen.  Hanne on koonnut Uuden Mustan blogiinsa erilaisia lanttureseptejä.  http://uusimusta.squarespace.com/etusivu/2011/11/17/lanttu-kuoriutui-joulujuureksen-maineesta.html

Tämän lanttusämpyläreseptini kehittelin kylläkin itse.  Taikinapyttyyn lensi vesilitran sekaan aamulliset puuronjämät, pähkinöitä, ruisjauhoja, sämpyläjauhoja, siirappia, leseitä - niin, ja kaksi lanttua raastettuina.  Sopivasti suolaa, mausteita, siirappia ja öljyä.  Hiivaakaan ei sovi unohtaa.

Joona ahmi posket pullollaan lanttusämpylöitä kehuskellen niiden makua.  Kerroin, että niissä on lantturaastetta makua antamassa.

- Niin, mutta mähän en tykkää lantusta...?!


Ps.  Tämän viikon juureksena Hannella on palsternakka. http://uusimusta.squarespace.com/etusivu/2011/11/24/kutsu-palsternakka-keittiosi-kunniavieraaksi.html

Myöhäissyksyn väriloistoa

Tämän kuvan olen ottanut eilen, 15.11.2011.  Ohdaketta pidetään vaikeasti hävitettävänä rikkakasvina, mutta jokirannassamme soisin niiden leviävän entisestään.  Erityisen piristäviltä ne näyttävät kukkiessaan näin myöhäiseen vuodenaikaan.

Syksyinen sää jatkuu edelleen.  Viime yönä pakkasta oli nimeksi,  ja kuuraa on maassa vieläkin.

Pojalla on tänään fysiikan kokeet, ja aihepiiriin kuuluu muun muassa veden eri olomuodot.  Yleensähän vedellä katsotaan olevan kolme eri olomuotoa, eli kiinteä, neste ja kaasu.  Mutta kun Joona pyyhki polkupyöränsä satulasta kuuraa pois kouluun lähtiessään,  emme enää olleetkaan varmoja veden olomuotojen määrästä.  Lumi ja kuura pitäisi ehdottomasti sisällyttää veden lisäolomuotoihin täällä hyisessä Pohjolassa...!

Vuosi sitten tähän aikaan maa oli valkoisen lumikerroksen peitossa.  Lunta kaipaisin nytkin, tosin jonkinmoinen routakerroskin saisi ensin muodostua.  Luon joka välissä pelonsekaisia katseita mansikkamaallemme.  Mikäli paukkupakkaset yllättävät ilman suojaavaa lumipeittoa, mansikoillemme käy köpelösti.  Toisaalta murehtiminen ei auta tässä asiassa yhtään.

*****************

Onneksi menneen kesän korvikkeita ja lohtua tulollaan olevaan talveen löytyy pakastimistamme.  Mansikoita ja muita marjoja on pakastettuina runsaasti, mutta tänä aamuna totesin jälleen kerran, että kukaan ei ollut muistanut ottaa uusia marjoja sulamaan.  Arrggh!  Puuron päälle löytyi onneksi tyrnimarmeladia, vaikkakin lapset kelpuuttavat puuron kyytipojaksi paljon mieluummin mansikan.  Mikrossa en kuitenkaan marjoja mielelläni sulattele.

Hanne-tyttäremme tutki mikrotuksen haittoja ja hyötyjä.  Perinteisesti perheessämme on mikroaaltouunin läheisyydessä olijaa komennettu sanomalla "mee pois siitä mikron erestä!"  Turhaa varovaisuutta vaiko ei?  Aikoinaan mikroa paheksuttiin monestakin syystä, mutta miten on nykyään?
http://uusimusta.squarespace.com/etusivu/2011/11/15/ei-niita-muoviastioita-tai-tuttipulloja-mikroon.html

Kotipizza-ketjun Vuoden yrittäjä

Pohjankyrö/Kyrönmaa (Klikaten suuremmaksi.)

 http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/laihian-kotipizzan-yrittaja-jarmo-valtarista-ketjun-vuoden-yrittaja-1.1091170?localLinksEnabled=false

Äiti isolla äällä

Pohjankyrön Murtsikka cupin voitto tuli viime kaudella Vähänkyrön Viestille.  Kiertopalkinto
on tämän viikon ajan ollut Joonan hoivassa.  Viiru-kissa hoitaa pystin kiillotuspuolen.

Tällä syyslomalla olin päättänyt olla Äiti. Järjestin itselleni lähestulkoon koko viikon vapaaksi, sillä kunnon Äiti ei voi toteuttaa itseään olemalla töissä.

Kunnon Äiti huolehtii perheestään. Täsmälliset ruoka-ajat, terveellistä kotiruokaa. Äiti tuoksuu jopa leivältä.  Ei tietenkään pullalta, sillä pullahan on epäterveellistä.

Äiti keksii lapsilleen virikkeellistä tekemistä. Syyslomahan ei ole vetelehtimistä varten, vaan silloin hankitaan uusia kokemuksia uusista asioista.

Niin sitä luulisi. Kunnon aamupalalle perhettään ennen aamuyhdeksää herättelevä Äiti on saanut huomata, että syysloma on nukkumista varten. Puolen päivän maissa kiehuva perunasoppa ei ole saanut väkeä kerääntymään padan äärelle, sillä juuri ja juuri heräillyt nuoriso kaipailee tuossa vaiheessa vasta aamupalaa. Äidin suunnittelemat reippaat ulkoilut tyrninpoimintoineen eivät ole aikaansaaneet innostuneita riemunkiljahduksia.

Jossain vaiheessa luovutin.  Jääkaappimme on täynnä ruokaa, joka on muuttunut ilmeisesti näkymättömäksi.  Pojan mielestä kun siellä ei ole mitään syötävää.  Isäntä taas ihmettelee, jotta kuka nämä kaikki ruuat syö.  Kerrassaan kummallista.

Syyslomaviikon tarkoituksena tuntuu olevan vuorokausirytmin kääntäminen täysin sekaisin.  Illalla ei ketään nukuta, aamulla kylläkin.

Yhteen asiaan olen tyytyväinen:  Sain pojan suostuteltua parturiin.  Tähän jouduin käyttämään lahjontaa.  Seuraavassa ote facebook-päivityksestäni viime torstailta: 

Tuon meidän pahnanpohjimmaisemme hiustenleikkuu alkaa tulemaan hintoihinsa. Vaikkakin varsinainen parturimaksu täällä maalla on vain 10 €.  MUTTA: Poika vänkää joka kerta, että hän kasvattaa pitkän letin. Ku iskälläkin on, ja sillä ja sillä kaverilla. Mun mielestä meidän pojalle sopii vain ja ainoastaan lyhyet hiukset. Siispä käytän lahjontaa: Tänään sain pojan parturintuoliin lupaamalla 20 €.  Kymppi ei piisannu enää. 

Noo, illattain meille tuli Joonan kaveri yökylään. Hänellä oli hiukset leikattu siiliksi, ja ehdotin Joonalle seuraavaa kertaa varten kyseistä hiusmallia. "Eeeei.... Tai no, tuallaasesta saa sitten kolmekymppiä...?"

Että näin meillä.  Kommenteissa todettiinkin, että Joona on bisnesmiehiä.  No, nytpä ovat hiukset lyhyemmät, ja geelillä saa etuhiuksiin sitä bisnestyyliäkin. ;)

Tänään Joona lähti Leppävirralle hiihtoleirille, Jarmo lähti mukaan.  Hiihtoputkessa he siellä hiihtävät tukka putkella, ja vesikampauksetkin hoituvat uidessa.  Me Suskin kanssa lähdemme pyöräyttelemään pizzoja.

Vielä ehtii

http://yritysporssi.yrittajat.fi/Epy/Home/SendResponse/EPY-20102011-1420

Kiinnostusta myynnissäolevaa yritystämme kohtaan on ollut kovasti, mutta päätöksiä ei ole vielä tehty.  Tarkemmin ehdimme asian tiimoilta neuvottelemaan vasta marraskuun puolella.

Tuossa Yrityspörssin ilmoituksessa on kyllä iso moka.  Ilmoituksen tekovaiheessa on ilmoitettu henkilöstön lukumääräksi 6 - 9 henkilöä, mutta nyt se onkin muuttunut henkilötyövuosiksi.  Oleellisesti eri asia.  Laitoimme asiasta palautetta, ja ilmoitus tullee korjattuna.

Meikäläinen tässä tahtoo olla joka välissä sitä mieltä, ettei myydäkään.  Tiina, esimiehemme, hoitaa tilauksista alkaen kaiken, joten me saamme keskittyä toisiin yrityksiimme täällä Kyrönmaalla.  Muutaman kerran viikossa pistäydymme grillillä kyselemässä kuulumisia.

No, eipäs nyt peruta.  Myydään pois, silloin on paremmin tilaa uusille suunnitelmille.

On se muuten kumma, kuinka uudet suunnitelmat kutkuttavat.  Ihan kuin veri virtaisi suonissa kiihkeämmin...      ;)

Asiasta kolmanteen:  Tässä taas linkki Hannen Uuden Mustan juttuun.

http://uusimusta.squarespace.com/etusivu/2011/10/18/mista-merkinnoista-tunnistaa-aidon-luomun.html

Tavataan yritysmarkkinoilla!

Nämä kuvat on otettu grillillämme viime vuoden huhtikuussa.  Ylen pojat olivat tekemässä tv-ohjelmaa liittyen pizzaan.  Jarmohan voitti taannoin New Yorkissa pidetyn pizzan maailmanmestaruuskilpailun Kotipizzan poropizzalla,  nyk. Berlusconilla, joka on edelleen Kotipizzan yksi suosikkipizzoista.  Ohjelman kuvausaikaan olimme myyneet Rewell Centerin pizzeriamme, ja nykyisestä Laihian pizzeriastamme ei vielä oltu tehty kauppoja.  Niinpä ehdimme aloittaa pizzanvalmistuksen myös grillillä, mutta hyvin pian jatkoimme taas Kotipizzayrittäjinä.  Tämän takia vedimme pizzat pois grillimme valikoimista, vaikka mm. suunnittelemamme hirvipizza oli todella suosittu.  Hirvituotteita on kuitenkin valikoimissamme edelleen, mm. "Hirveä krapulamättö." http://mansikkamaalta.blogspot.com/2010_02_01_archive.html#2474602984232018456

Huomenna lauantaina, 8.10.2011 on grillimme viereisessä hotelli Pitkä-Jussissa yritysmarkkinat.  Aivan oikein, näillä markkinoilla myydään yrityksiä.  Markkinat alkavat ilmoittautumisella klo 10.45.  Tulkaa ihmeessä keskustelemaan, ja tietenkin samalla tutustumaan myynnissä olevaan "tuotteeseemme", koko laajan Pohjanmaan prameimpaan autogrilliin, ScanBurger PuskaJussiin!

Näkemisiin siis yritysmarkkinoilla,

Reija ja Jarmo

Taas niin parasta Hannea

Mun on ihan pakko laittaa taas linkitys tyttäremme Uuden Mustan juttuun.  Juttua lukiessa suupielet vääntyvät väkisin hymyyn...!

http://uusimusta.squarespace.com/etusivu/2011/9/30/perinnetietoiset-hipsterit-loysivat-sienimetsaan.html